torstai 20. helmikuuta 2014

Yleislätinää viikolta

Tilaamani heijastinliivi nimellä ja numerolla tuli vihdoinkin! Liivin hakureissulla Leenalta tarttui mukaan myös kevyt fleecetakki. Juuri sopiva Taigalle ja värikin on kiva! Ohessa sitää tuli turistua pikaisesti koiramaailman kuulumisia. Nyt voin myös hyvällä mielellä nyppiä Taigan kun se saa fleecepusakan päälle. Tosin tänään yöllä oli ollut pakkasta ja nyt siellä on satanut onnellisesti lunta koko päivän. Viivytän neidin nyppimistä siis vielä vähän. Ehdin myös eilen ottamaan kevätkamppeet kaapista naulakkoon ja kenkätelineeseen, kun tänään sain raivata tilaa jälleen talvivaatteille. Eihän ne asiat koskaan mene niinkuin oikeasti haluaa. Kaikki tietkin oli kivasti sulanneet ja pikku kengillä pääsi keskustan läpi kastelematta niitä. Onneksi minulla ei ole mitään kumisaappaita vastaan, joita tulen käyttämään seuraavan viikon taas, kun keli muuttuu plussaksi. Taigan pesemisestä ja ulkoilutuksesta minun ei ole tarvinnut huolehtia viikolla, koska Taiga jäi porukoille jo heti sunnuntaina. Keskiviikkona kävin lenkittämässä neitiä reilun tunnin vapaana metsissä, koska muilla oli yli 8 tunnin päivät. Seuraavan kerran Taiga on kuvioissa lauantai-iltana, kun se tulee yökylään agilityyn menoa varten. Kyläily jää lyhyeksi jä neiti palautuu siskon hoiviin heti sunnuntaina. 


Liivi vielä takaa.


Porukoiden luona sohvalla olo on kiellettyä Taigan vartiontipaikkaa lukuunottamatta. Mun luona sohva on jo vanhahko ja kangas koiraystävällisempi, joten Taiga on ilomielin vallannut sohvan käyttöönsä. Iltaisin on kiva, että joku tuhisee vieressä telkkaria tuijottaessa. Rapsuttaminen onnistuu myös sohvalta paremmin kun koira on lähellä.  Kuva on sunnuntaiaamulta, Taiga oli sitä mieltä, että hän ei nouse vielä tuntiin tästä, vaikka agilityyn piti lähteä. 

Kamera sattui treeneihin mukaan ja tässä tätä kuvasaldoa, mitä sunnuntailta kertyi. 

rataan tutustumista itsenäisesti. 


Taigan koppi vakiopaikassa ja hieno viritelmä näkoesteenä.


Vaihtelun vuoksi nyt myös ratapiirrustus omilla suhteillani. Aiheena oli erilaiset valssit, takaaleikkaus ja persjättö. Koko radan pystyi suorittamaan pelkästään valsseilla jos halusi. Joissain kohdissa pystyi kokeilemaan takaaleikkausta ja persjättöä, mutta perusvalsseilla pärjäsi. Mun ja Taigan suoritusta videokuvattiin, mutta kuvamateriaali on niin kauheata, että en kehtaa sitä julkaista :D Ehkä joku toinen kerta? Hienoja videoita sain kyllä muista, mutta ne lähtevät ''omistajilleen'' sähköpostina. 
Käytännössä samoihin esteisiin oli upotettu kolme rataa, mutta piirroksessa nyt vain kaksi, jota mentiin Taigan kanssa. Ensimmäinen pätkä oli esteet 1-10 ja toinen pätkä 11-15. Takaakierto tuntui olevan minun ja Taigan kompastuskivi tällä kertaa. Yleensä ohjausliikkeenä takaakierto on ollut meidän spesiaalia, mutta nyt Taiga hämmentyi siitä kovasti. Valssit ja muut ohjauskuviot meni sitten taas muuten loistavasti. Videoita tuijottaessani pitää jatkossa kiinnittää erityistä huomiota omaan ohjaamiseeni. Jätän helposti ohjauksen kesken tai kokonaan pois esimerkiksi putkeen mennessä tai loppusuoralla, vaikka ohjauksen ylläpitäminen on tosi tärkeää kaikissa vaiheissa.




perjantai 14. helmikuuta 2014

Taiga jo 3v.

Onpas hömelö omistaja. Unohdin tyystin Taigan 3v. synttärit viime sunnuntaina, joten väsäsin sitten muutaman päivän myöhässä Taigalle murren lihaseoksesta ja maksamakkarasta pienen kakun. Koristeena vähän kurkkua, juustoa ja nappuloita.


Olen nyt itse virallisesti muuttanut tai noh asunut jo reilusti yli viikon täällä keskustan yksiössäni. Asunto on tosi kiva ja Taigakin on päässyt nauttimaan täällä olosta viikonloppuna. Koira majailee arkisin pitkälti porukoiden luona, koska koulupäiväni näyttävät tuskahduttavan pitkiltä. Viikonloppuna harjoteltiin Taigan kanssa yksinoloa ja aloitettiin ihan alkeista eli lähtöeleistä ja sitten siirryin portaittain vaikeutin harjotuksia. Neiti reagoi ihan hyvin niin kauan kun sillä riitti tekemistä luiden ja muiden virikkeiden kanssa. Uskaltaudin jättämään sen heti maanantaina aamupäivästä muutamaksi tunniksi yksikseen ja kotiin tullessa oli ainakin hiljaista. Taiga oli selkeästi nukkunut sängyssäni ja syönyt aamuruokansa kiltisti kongista sekä virikepallosta. Nyt Taiga majailee toista viikonloppua luonani ja kaikki hyvin tähän asti. Uudet lenkkimaastot ja monet hajut väsyttävät pikku neidin ja oma kori houkuttaa nukkumaan. Äitini mukaan Taiga on käyttäytynyt aivan kamalan riiviömäisesti menneellä viikolla Kalevassa, mutta sen syitä pohdin myöhemmin paremmalla ajalla :D Tosin kuin yksiössäni neiti ainakin vielä tähän mennessä on ollut oikea mallioppilas.

Taigan lelutkin ovat levittäytyneet jo ympäri kämppää!

Oma peti, paras peti. 

perjantai 31. tammikuuta 2014

Vakuutuksien viidakossa

Muuttoa järjestettäessä olen joutunut ottamaan selvää erilaisista vakuutuksista. Sellaisista, mitä minulla on jo ja sellaisista, mitä ehkä tarvitsen uutta kotia ajatellen. Puolen tunnin vakuutustapaamisen jälkeen marssin konttorista ulos yhden lisälappusen kanssa. Tämä kummallinen lisälappunen takaa minulle siis laajan kotivakuutuksen, jonka vuokranantaja vaatii vuokralaiselta. Virkailijan mukaan minulla on myös aika hyvä ja kattava koko ajan tapaturmavakuutus. Siitäkään en tiedä sen enempää äitini ottamana ja samalla myös sen maksajana. Pää lyö aivan tyhjää eikä puoletkaa tädin viisaista sanoista ja neuvoista jäänyt päähän, vaikka kuinka yritän muistella niitä jälkikäteen. Voin aivan rehellisesti myöntää olevani pihalla kuin lumiukko, kun puhutaan esimerkiksi sijoittamisesta ja vakuutuksista. Lisäksi sain myöhemmin sähköpostiin uuden
ja tämän firman vakuutuslaskelman Taigasta ja siitä sitten nyt enemmän.

Taigalla on aina ollut vakuutus. Anu-kasvattaja otti vakuutuksen LähiTapiolasta Taigan ollessa pieni, koska niin yleensä tehdään sijoitusnarttujen kohdalla.(?) Vakuutus siirrettiin minun nimiini, kun sain Taigan virallisesti omaksi. Vakuutuksista ymmärtämättä olen kiltisti nyt maksanut kaksi vakuutuskautta mukisematta. Olen aina ajatellut, että vakuutus on hyvä olla. Taiga sairasteli paljon pienenä eikä nytkään olla vältytty eläinlääkärikuluilta. Taigan oudot vatsavaivat ja muut yllättävät ongelmat eivät anna mitään syytä luopua vakuutuksesta vielä aikoihin. Mutta entä jos?

Pienen perehtymisen jälkeen eri vakuutusyhtiöissä on suuriakin eroja korvattavavista asioista sekä hinnoissa. Lisäksi koiran iällä näyttää olevan vaikutusta vakuutukseen. Fenniassa vuosittain hintaa vakuutukselle tulee noin 220 euroa, LähiTapiolassa 240 euroa, Pohjolassa jopa 350 euroa riippuen omavastuun suuruudesta, IF:in tarkkaa summaa en tiedä mutta kennelliiton jäsenyys takaa ostajalle -20% alennuksen vakuutuksesta tässä puljussa. Eniten ehkä koko vakuutusasiassa kannattaa kiinnittää omavastuun osuuteen. Tällä hetkellä Taigalla se on 90 euroa ja voin toideta, että siitä ei kauheasti ole ollut apua. Fennia tarjosi 30 euron omavastuuta hiukan halvemmalla vuosihinnalla, mutta en sitten tarkemmin tiedä vakuutuksen muista kohdista. Se jääköön selvitettäväksi.

Haluaisinkin nyt kysyä lukijoilta teidän tilannetta koirien vakuutuksien suhteen. Onko koirallanne vakuutusta ja jos on niin missä? Lisäksi olisin innokas kuulemaan teidän kantaanne koiran vakuutusasioihin.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kuvia kuvia

Kuvapainoitteinen postaus tällä keraa. Ulkona on ihan liian kylmä minunlaiselle vilukissalle, mutta koira näyttää nauttivan täysin rinnoin. Taigalla on aika hyvä talvivarustus eikä yhtään pohjavillaakaan ole otettu pois. Itse olen panostanut hyviin ulkoiluvarusteisiin ja nykyisillä vaatteilla sietää ulkoilla jopa yli -20 asteen pakkasissa. Aurinko on paistanut monena päivänä ja metsien suojassa on ollut lämpöisempää. Neiti varmaan lenkkeilisi koko valoisan ajan, jos siltä kysyttäisiin. Itse olen taas kipeä, flunssan ja kurkkukivun valloilla, joten tunnin lenkit ovat ihan maksimi tällä olotilalla. 















sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Arkea ja vähän muuta

Kuinkas sattuikaan. Meillä koko porukka vietti uuden vuoden enemmän tai vähemmän sairaina. Ensin kuumetta ja sitten se kaikkien rakastama vatsatauti. Koiran käyttäminenkin perustui siihen, että kuka oli juuri sillä hetkellä parhaimmassa kunnossa. Nyt on kaikki jo täysin terveitä. Itsekin uskalsin eilen ihmisten ilmoille ja tänään agilityyn, jossa harmittavasti aika loppui kesken meidän ollessa viimeisimpinä. Uusi vuosi oli Taigalle tänä vuonna rankempi. Yksittäiset paukahdukset sekä poikien papattimatot eivät neitiä haitanneet edes lenkillä, mutta ilotulitus shown alkaessa Taiga oli mennyt täysin paniikkiin. Pitkä yö ja heti aikaisin aamulla pissalle. Muuten Taiga on ollut oma itsensä. Neiti on oksennellut muutamaan otteeseen ja ollut päivisin erittäin turhautunut ja tylsistyneen oloinen. Taiga varastikin omaksi ilokseen agilitykassistaan kolme lelua, jotka se ehti tuhota huomaamattani. Uudet lelut ovat nyt ostoslistassa ensimmäisenä! 


Uskaltauduin tekemään taudin hellittäessä kaikille mustikkapirtelöä, jonka maustin kevyesti sokerilla. Monen päivän puurolinjan ja paaston päätteeksi tämä oli erittäin mukavaa vaihtelua ja hyvää sellaista. 


 Taigan hoitopäivältä kuvia. Saippuoin ja pesin tassut ja parran sekä harjasin koiran läpi takuista. Taiga ei arvostanut parran pesu yrityksiäni ja siitä jouduin käymään pientä keskustelua neidin kanssa. Ylempi kuva Taigan päästä meni ehdottomasti ykkössuosikiksi kuvistani. Se ilme ja se katse, ei voi muuta sanoa <3




Kipeenä olemisen iloja. Kaivoin vanhan palapelin esille ja rakennettiin sitä siskoni kanssa. Lisäksi ollaan leikitetty ja hoidettu Taigaa. Itse tein vielä inventaariota huoneessani. Siivosin laatikoista turhia papereita ja vein kierrätykseen. Vaatekaappini sai kokea myös uudistuksen ja järjestelyn. Kaiken lisäksi järjestelin kaikki astiani kasaan ja laitoin ne nimikoituihin paperikasseihin odottomaan. Astioita on tässä muutaman vuoden aikana kerääntynyt niin paljon, että asetin itselleni täysikiellon minkään uuden kipan ostamiselle. Tosin näillä näkymin astiat saavat vallata vielä keväänkin laatikot ja kaappini, sillä muuttohaaveet vesittyivät ainakin tältä erää itsestä johtumattomista syistä. Seuraan kevään ahkerasti uusia asuntoilmoituksia ja kerään vielä lisää rahaa. Onneksi minulla ei ole mikään kiire mihinkään, sillä kotona on mukava olla ja kaikki sujuu hyvin.
Autoakin saa helpommin lainaksi tällä tapaa! :D

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

A thief in the night

Joulu on nyt suoraan sanottuna lusittu. Omistaja ja koira ovat asteen pulskempia ja tyytyväisempiä. Taigan joulu on mennyt pitkälti vahtiessa ja kerjätessä. Oma jouluni on ollut täynnä sukulaisia ja vieraita. Olin ollut jopa niin kiltti, että muutama paketti löysi perille. Sain kaikkea tarpeellista omaa kotia ajatellen: kattilan, sakset sekä aterimet. Suklaata löytyi monesta paketista ja sitä on muutenkin syöty oikein urakalla tällä viikolla. Kaikista parasta ehkä koko lomassa on se, että Taiga heräilee aamuisin vasta kello 9! Suorastaan luksusta normaaleihin arkipäiviin verrattuna, kun neiti pomppaa ylös jo seitsemän aikaan ja haluaa ulos. 

Taiga on erityisesti ryhdistäytynyt jouluna avaamalla etukäteen lahjoja sekä repimällä tyhjiä lahjapaperirullia. Neiti löysi myös parvekkeelta perheen ison porkkanalaatikon, jonka hotkaisi suihinsa. Koira oksensi monta kertaa ja oli aikamoisessa ähkyssä vielä seuraavana aamuna. Niin kipeä neiti ei kuitenkaan ollut, ettei olisi kehdannut kerjätä parvekkeen ovella vielä vähän lisää. Ei auttanut muu, kuin uuden porkkanalaatikon 
tekeminen. 



















Taigan jouluspeliaaleihin kuuluu myös kinkun vartiointi uunissa sekä keittiön lattian putsaaminen muutaman tunnin välein. Vieraat ovat juosseet ovista edes takaisin, mutta Taiga on ollut niin väsynyt, ettei ole haukkunut kertaakaan saati sitten vartioinut kotia. Taiga on viettänyt myös paljon aikaa mummolassa hoidossa ja syönyt siellä itsensä aina uudestaan ja uudestaan ähkyyn. Nappularuokaa neiti ei ole koko viikon aikana saanut kuin kerran. Yleensä ruuat on löytyneet muualta joko varastettuna tai mummon salaa antamina :D.

Kerjuulla mummolassa.

Uusi vuosi vietetään rauhallisesti kotioloissa, Taigahan ei niistä ihme raketeista välitä. Vesisateellakin ollaan uskallettu metsään pitkille lenkeille, mutta ei se pieni pakkanen olisi pahasta kaiken tämän kurapesushown jälkeen :D. Agility jatkuu tammikuun toisella viikolla, mutta maanantaina olisi tarkoitus käydä pyörähtämässä itsenäisissä treeneissä tekemässä kaikkea kivaa ja palauttamassa mieleen muutamia asioita. 

Me löydettiin sorsia! Taiga olisi mieluusti hypännyt puroon  sorsien kanssa uimaan, jos typerä hihna ei olisi estänyt hupia.

Vakiopaikalla keittiön vartiointia.

Taiga sai oman paketin, jonka sai ihan luvallisesti repiä. 

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Koko perheen röllykkä

Taiga näyttää varsin paksulta ja isolta tällä hetkellä. Eilen ajeltiin peräpeilin karvat, kun olivat kasvaneet jo turhan pitkiksi. Vähän otin ohessa myös korvien sisäpuolta sekä nypin pinsetein korvakäytävän karvat. Taiga pääsi myös pesuun kuralenkin jälkeen. Varsinainen hoitopäivä siis. Tänään leikkaan vielä neidin kynnet ja pesen parran. Agilityssäkin ehdittiin aamulla piipahtaa ja tehtiin näin jouluajan kunniaksi kaikkia Taigan lempijuttuja ja riehuttiin hulluna lelujen kanssa. Hirmuisesti Taiga on taas kehittynyt eteenpäin, tänään pää oli hyvin mukana ja intoa riitti vaikka muille jakaa.

Ja ainiin tässä mun löydöt messarista! Todennäköisesti tämä ruoka menee ihan herkuiksi, vaikka vähän houkuttaisi kokeilla ruokaa jokapäiväisessä käytössä. Kaupassa 1,5 kilon pussilla on hintaa noin 11-17e, mutta nämä lähtivät 3 euron hintaan kappale. Lisäksi mukaan tarttui 8 euron hintainen perusruokasäkki 3kg, mikä kaupassa maksaa sen 15-17 euroa. Olisin ostanut 25 kg säkin (35e), jos vain olisin saanut sen raahattua kotiin asti yksin :D. Ilmaisherkkuja ja makupaloja kertyi monta pussia, onpahan nyt ainakin erilaisia ja kokoisia nameja koko vuodeksi. Tällainen vinku lähti entisen tilalle agilitykäyttöön myös halvalla. Muuten Taigan joululahjat jää tähän. Neiti on saanut vuoden mittaan niin paljon kaikkea, että nyt tyydyin paketoimaan löyhään pakettiin yhden possunkorvan aattoiltaa varten. Tosin vielä yksi hankinta hoidetaan joulun jälkeen Peten koiratarvikkeelta, sillä minulla on sinne 20 euron alennuskuponki, jolla olisi tarkoitus ostaa Pomppa-takki!



Taiga on ollut varsin innokas joulupukin apulainen. Uskollisesti se nuohoaa lattia muutaman kerran päivässä ja auttaa parhaansa mukaan paketoimaan lahjoja. Lahjapaperirullat ovat varsin kiinnostavia kapineita, joita on kiva riepottaa ja syödä, eikös?

Kamera on viimeksi kulkenut matkassa pari viikkoa sitten. Pimeys ja sateinen sää on saanut koko poppoon ihan masentuneiksi. Viimeisestä lumettomasta joulusta on muutama vuosi. Olisi edes hiukan pakkasta, jotta säästyisin koiran kinttukarvojen pesemiseltä neljä kertaa päivässä. Autoilijan näkövinkkelistä sää on taas ollut aivan kauhea. Välillä on niin liukas, että hyvä kun omasta pihasta pääsee pois saati sitten kävellen pysyy pystyssä. Toisinaan taas vettä sataa kaatamalla ja ikkunoista ei meinaa nähdä mitään. Pimeys ja harmaus sekoittavat soppaa vielä vähän lisää. Mutta eihän me masennuta. Eilen vedettiin vesisateessa metsäjälkeä ja huomenna vuorossa verijälki. Metsäjälki oli entistä vaikeampi ja nyt selkeästi huomasi, että Taiga tarvitsi kaikki keskittymiskeinonsa jäljestämiseen. Hienosti se kuitenkin meni pienen hapuilun jälkeen.

Ei meillä muuta, paljon ruokaa ja hyvää seuraa tiedossa! Taiga ja Maiju toivottelevat hyvää joulua kaikille! Erityisesti terveiset menee Anu-kasvattajalle sekä sisaruksille Davidille, Hennille, Demille ja Desille <3