keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Säässä kuin säässä


Piikkistä oloa, sanoi piikkisika.

Vetistä, väitti vesirotta.

Tuulista, tuumi tuulihaukka.
Pilvistä, sanoi pilvi ja satoi,
joten se on ainakin totta
mitä sanoi vesirotta.



Suomen kelissä ja säässä saa ulos lähtiessä aina miettiä pukeutumistaan. Välillä jopa koiran pukemista.
Etelä-Suomessa pärjää nykyään pitkälti hyvillä sateenkestävillä ulkovaatteilla. Muutama viime talvi on ollut leuto, suorastaan huono ja vetinen. Toki on myös päiviä kun pakkanen paukkaa, mutta vuodessa ne jäävät vähemmistöön. Itse en ole juurikaan tarvinnut muuta kuin hyvät coretexit ja vedenkestävän ulkoiluasun. Asun alle laitan säänmukaisesti kerroksia. Talvella minulla on käytössä kevyt toppahousut ja laskettelutakki sekä ohuempi kevyt toppatakki. Siltikin välillä seison peilin edessä ja marisen siitä, kun ei ole mitään päälle laitettavaa, hassua.

Taigan vaatevarasto on pieni. Meiltä löytyy yksi sadetakki, kaksi heijastinliiviä, fleece ja peruspomppa. Vaatteita tarvitaan eniten nyppimisen jälkeen, kun neidin oma karva ei riitä. Taiga inhoaa takkejaan eikä suostu tulemaan kahta metriä lähemmäksi niitä. Heijastinliiviä käytetään päivittäin, mutta kiitos Milliset se on kevyt ja hyvin istuva koiran omilla tiedoilla. Millisetiltä saa tilattua mittatilauksella erilaisia haalareita, fleeejä ja vaatteita. Itselläni on tällä hetkellä vain heijastinliivi, johon on painettu koiran nimi ja puhelinnumero. Muistelisin, että maksoin liivistä 25-30 euroa. Todella kätevä, voin vain suositella.




Työni puolesta omistan ulkoiluvaatteita reilusti. Tällä hetkellä minulla ainakin kahdet kappaleet kaikkea. Toinen puolikas on sijoitettuna töihin ja toinen löytyy kotikaapistostani.

Omistan
- kahdet coretex kengät, lyhyt- ja pitkävartiset
- kaksi sateenkestävää takkia ja ulkoiluhousut (vesipilari 5000>)
- softshell takki ja kuoritakki
- kaksi fleece kerrastoa
- kolme aluskerrastoa
- toppavaatteet (kaksi takkia ja kahdet housut)
- neljät lenkkarit (nikea, adidasta)
- kumisaappaat
- kasa hanskoja, pipoja (myös vedenkestäviä) ja huiveja
- heijastinliivi ja kasa heijastimia
- otsalamppu (on muuten kätevä mökkioloissa ja pimeällä tumman koiran kanssa)

Mielestäni koiran omistajilla on pääsääntöisesti ulkoiluvaatteet hyvässä kunnossa. Koirien kanssa tulee vietettyä paljon aikaa ulkona ja se ei ole missään mielessä mukavaa huonoissa varusteissa. Vai olenko ihan väärässä? 

Jos pitäisi listata sanoisin, että hyvät coretex-kengät ovat mielestäni koiran omistajan tärkein varuste. Lenkkeily on pääsääntöisesti Taigan kanssa kävelyä, joten yhden päivän aikana voi kertyä monia kilometrejä tallattavaksi. Huonoilla tennareilla tallustaminen ei tulisi kuuloonkaan jo ihan omia jalkaparkoja ajatellen. Syksyisin ja talvisin käytän varrellisia coretex-kenkiä ja kesällä käytössä on vastaavat lyhytvartiset coretex-kengät. Talvella lisään kenkiin vain villasukat tai paksummat urheilusukat, joten niillä selviää kovatkin pakkaset.

Kesälenkkeilyyn sopivat vaatteet aiheuttavat ainakin minulle päänvaivaa. Löydän itseni usein miettimästä vaatekertaa johon en joko tukehdu tai jossa ei tule kylmä viileämmällä säällä. Vaakakupissa painaa myös vaatteiden hienous, entä jos koira hyppii niihin kuratassuilla tai niihin tulee reikä jostain oksasta. Metsäulkoiluun tarkoitettuja kesävaatteita kaapistani löytyy erittäin huonosti, joten olen huono sanomaan mitään. Ostoslistalle kirjaisin kangascapreja, urheiluhousuja sekä ohuemmat tuulihousut. 

Koirien vaatteissa ymmärrän välttämättömyyksiä, kuten nakukoirien vaatettamista, käyttö- ja harrastukoirien suojaamista. Maailmalla vallitseva koiranvaatebisnes ei ole minunlaisia varten. En voisi kuvitella ostavani koiralleni enemmän ja kalliimmalla vaatteita kun itselleni. Tuntuisi myös hyvin oudolta pitää koiralla vaatteita sisätiloissa. Joskus jopa panta sisällä on liikaa, kun oma silmä ei ole siihen tottunut. 

Muutama kuva Monacon shoppailukadulta, tähän liikkeeseen en astunut jalallakaan. Brändi oli suunnattu selkeästi rikkaille turisteille lemmikeineen. Ja mikä parasta näin monia vastaavia liikkeitä Ranskassa, mutta suurin osa mainosti tuotteitaan vain pienille koirille. Niille (minun päässäni) hienoille pikku puudeleille ja fifeille, jotka räksyttävät ja murisevat omistajan käsivarsilla. Kuvan liike sijaitsi Monte Carlon kasinon vieressä, joten voitte kuvitella hintatason. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Oksentelua ja hammasongelmia

Tapaus oksennus
Muutama viikko taaksepäin meillä oli Taigasta taas hiukan päänvaivaa. Taiga oksenteli 4 päivää aikaisin aamuisin keltaista limaa (vatsahappoja). Muuten koira oli tosi pirteä oma itsensä, söi ja liikkui hyvin. Mikään ei ollut ympäristössä tai ruuassa muuttunut kuukausiin.

Selailin googlea ja erilaisia artikkeleja oksenteluun liittyen ja löysin eläinlääkärin artikkelin ns. tyhjän mahan oksentelusta. Artikkelissa kerrottiin, että moni koira reagoi oksentamalla, jos vatsa on liian pitkään tyhjänä. Tyhjän vatsan oksentaminen on kuulemma suhteellisen vaaratonta ja se pystytään välttämään jakamalla päivän ruuat kahteen tai kolmeen osaan. Näinhän meillä tehdään, mutta kaipa tämäkin vaiva voi tulla jälkikäteen tai puhjeta milloin vain.

Taiga saa tavallisesti ruokansa aamulla noin seitsemän aikaan ja päivällä kuuden aikaan. Annokset ovat pieniä ja sisältävät nappuloiden lisäksi lihaa/kanaa/kalaa/sisäelimiä vaihdellen. Yleensä meillä käytetään Mush-tuoteperheen lihapullia.
Taigalla on ollut ihan pienestä pitäen vatsaongelmia ja jatkuvaa oksentelua syystä jos toisesta. Tuskin on ollut montaa kuukautta ilman oksentamista neidin elämän aikana. Tyhjän mahan oksentelu sopisi hyvin ainakin tällä hetkellä oleviin oireisiin. Kokeiluna lisättiin Taigan ruoka-aikoihin vielä yksi ruoka-aika iltaan. Taiga saa ennen nukkumaan menoa noin yhdeksän aikoihin vielä pienen ''iltapalan'' eli yhden raakapullan/vähän lihaa tai jotain muuta pientä syötäväkseen. Tämän jälkeen oksentelu loppui samantien. Vaikea sanoa, mikä oli tällä kertaa perimmäisenä syynä, mutta me jatkamme kokeilua ja kokeilemme jossain vaiheessa luopua siitä. Illan lisäruoka otetaan päivän ruuista, joten koira ei vahingossa pääse lihoamaan.

Hampaat

Tämä tapaus olikin vähän ikävämpi juttu. Mentiin perinteiseen hammaskiven poistoon eläinläkäriin, kun sitä oli päässyt tulemaan turhan paljon. Taiga palautui lääkäristä kahta hammasta kevyempä ja suu puhdistettuna. Lisäksi saatiin mukaan kehoite hammasröntgenin varaamiseen. Omalla pikku klinikalla tähän ei ole mahdollisuutta, joten suuntasimme Tuusulan Askeleeseen.

Hammasröntgen oli maanantaina 15.5. Henkilökunta oli avointa ja mukavaa niin puhelimessa kuin paikanpäällä. Röntgenistä saimmekin varsinaisen uutisen hammaskartan muodossa. Taigalta lähtee 8 hammasta ja tämän lisäksi 7 hammasta jää seurantaan. Hammasleikkaus on varattu viikon päähän ja takaisin lääkäristä tulee varsinainen harvahammas. Siihen taitaa loppua meidän vetoleikit ja alkaa nappuloiden liotus. Seitsemän seurattavaa hammasta voidaan joutua poistamaan myös lähitulevaisuudessa, joten minun matikkapäälläni paljoa ei jää jäljelle 2+8+7=17 hammasta. Voi Taiga parkaa, kun on saanut näin huonot hampaat. Neidillä on kuitenkin ikää vasta kuusi vuotta. Hiukan omatuntokin kävi kolkuttelemassa olkapäätä, kun pohdittiin perheen kanssa omaa panostamme hampaiden pesuun liittyen. Meillä ei juurikaan pestä koiran hampaita, aina silloin tällöin muistaessa ollaan pesty. Hampaiden pesu on myös todella työlästä, kun koira ei ole siihen tottunut. Ollaan paikattu hampaiden pesua sitten erilaisilla luilla.