maanantai 24. syyskuuta 2012

Yksi uros kiitos!

Taas sitä mennään. Taigalla on nimittäin jälleen juoksut, pikkaisen nopea ja tiheä tahti näyttää neidillä olevan.
Taiga on nyt 1v ja 7kk ja nyt meneillään jo neljännet juoksut. Agilitykin on jälleen katkolla, kun juoksuisia narttuja ei oteta harkkoihin. Olen ollut siellä sitten edustamassa ohjaajan pikku podengon kanssa. Huomenna viimeinen kerta ulkona treenejä (jäävät välistä Aida oopperan takia) ja sitten alkaa piiiiitkä tauko ilman valmmenusta. Itsenäisissä harkoissa olisi tarkoitus käydä joka maanantai talven läpi Vuokkoset -areenalla.



Taiga on ollut tosi rasittava, vinkuu ja on levoton. Lenkeillä ei voi päästää irti, koska se lähtee suhteellisen herkästi jonkun hajun perään. Lisäksi neiti on joutunut käyttämään öisin pöksyjä ja sehän on maailmanloppu (Taigan mielestä). Helpotan vain meidän ihmisten urakkaa, ettei koko ajan tarvitse olla pyykkäämässä tahraisia pussilakanoita tms. Sterilisaatio on pyörinyt tässä moneen otteeseen mielessä varsinkin, kun juoksuista on ollut Taigalle jo useamman kerran haittaa (kohtutulehdus, valeraskauksia..) Se on aika iso investointi eikä ole takuita turkin laadusta sen jälkeen. Ehkä me tässä vielä odotellaan ensi vuoteen ja katsotaan tilannetta sitten, ellei lähiaikoina tule tapahtumaan mitään akuuttia. Sillä tarkoitan uutta kohtutulehdusta, jonka seurauksena Taiga leikattaisiin heti.

Kuuluu onneksi meille kaikkea hyvääkin. Omenasato on valtava ja erilaisia omenleivoksia on tullut syötyä aivan liikaa ;). Vesisade ei ole (ihme ja kumma) haitannut Taigan lenkkeilyä ollenkaan. Nenä vie ja minä seuraan tyyliin. Isot vesilätäköt eivät haittaa ollenkaan vaan neiti on miettimättä marssinut niiden läpi. Yleensä normaalissa mielentilassa Taiga kiertäisi, tökkisi ja leikkisi kunnon prinsessaa tälläisissä tilanteissa. Juoksuissa on siis jotain hyvääkin! Tosin toisten koirien ohitustilanteet aiheuttavat omistajalle punaiset korvat, kun Taiga vinkuu ja kiljuu urosten perään. Jos jotain Taigan elekielestä voi tulkita niin  se yksi uros olisi ihan kiva.

Tässä vielä vähän kuvasaldoa syyskuulta.






 Voi hitsi tota ruskeuden määrää! Toivottavasti näyttelyiden tuomarit suhtautuisi edes vähän suopeasti neidin kinttukarvoihin.

Halko, joka oli ehkä sittenki vähän liian suuri kannettavaksi. 

lauantai 8. syyskuuta 2012

Silmäpeilaus

Olin tyystin unohtanut tästäkin tänne kirjoittaa. Syyskuussa oli järjestetty Kannelmäen eläinlääkäriin yhteisaika silmäpeilauksille. Mukana Taigan sisarusparvesta Henni, Desi ja David. Davelta ja Desiltä otettiin samassa yhteydessä sappihappokokeet. Lisäksi myös Jose, Essi ja Wimma pääsivät silmäpeilaukseen. Meillä oli sitten lauma puoliksi sokeita koiria tippojen laiton jälkeen. Taigan sisarparvesta kaikkien silmät peilattiin terveiksi. Jose ja Wimma myös terveitä, Essillä todettiin distichiasis ylimääräisen ripsen takia. Eipä tuollaiset paljon menoa haittaa onneksi!
Taigan silmät oli koko päivän tosi oudon väriset ja e.lääkäri varoitti koiran näkökyvyn väliaikaisesta huonontumisesta. Hyvin selvisi neiti vähän puolisokeanakin =)

Desi ja David saivat puhtaat paperit myös sappihappokokeista, hienoa!