maanantai 29. syyskuuta 2014

Taiga viikonloppu!

Tosiaan Taiga oli koko viikonlopun kylässä ja ehditiin siinä kolmessa päivässä tehdä enemmän kaikkea hauskaa kuin koko viikolla arkena. Säät suosi ja aurinko paistoi koko viikonlopun läpi, hiukan tuulista oli paikoittain, mutta muuten ihania syysilmoja! Viime tiistai oli viimeinen koulupäiväni pitkään aikaan ja meille oli suotu sellainen pieni 5 päivän loma (ti-su) ennen 10 viikon harjoittelua. Viikolla hoisin omia asioita, väkersin koulutehtäviä, katsoin Herkulesta ja leivoin (yllätys!). Perjantaina oltiin Claudian ja koirien kanssa agilityn vapaatreeneissä Järvenpäässä. Claudia treenasi Rion kanssa hyppytekniikkaa, ja päästiin Taigankin kanssa kokeilemaan samaa treeniä. Hyvältä näytti Taigan hyppytekniikka. =) Lisäksi tehtiin pientä radan pätkää, keppejä ja puomin kontaktia. 




Perjantai-ilta rentouduttiin omakotitalo-oloissa, josta saatiin iltasella kyyti yksiööni muutaman kilometrin päähän. Lauantai aamuna heräsin koira ihan kiinni kainalossa yhdeksän pintaan. Käytiin vähän pidemmällä aamulenkillä ja leikittiin aamupäivällä paljon. Taiga sai myös touhupallon, jonka seurassa vierähti muutama minuutti. Puoli yhden aikaan saatiin taas autokyyti toiseen suuntaan ja lähdettiin äidin kanssa sieneen. Käytiin Sipoossa, mutta sieltä ei toistaiseksi löytynyt mitään, joten suunnattiin vanhoille apajille Tuusulaan. Taiga nautti olostaan ihan täysillä, se mennä paineli minkä kintuistaan pääsi. Vähän hankalakulkuinen maasto väsytti neidin kuitenkin aika nopsaan. Loppu retkestä Taiga istuskeli aina jonkin mättään päällä ja tuijotteli kauempaa kyykkimistämme. 



Löydettiin iso pussillinen suppiloita. Aika pieniä, mutta koko ajan tulee lisää. 




Lauantai-iltakin vietettiin porukoilla. Olin viikolla pessyt Taigan ja tänään huuhdellut uudestaan, joten pääsin neidin jalkakarvojen kimppuun. Selvitin takut takatassuista ja harjasin ne hyvin. Olin aiemmin nyppinyt takajaloista mustia karvoja pois aina kintereisin asti, joten nyt viimeistelin jalat saksilla. Leikkasin takajalkojen karvat lyhyiksi sade - ja kurapäiviä ja pesujen helpottamista ajatellen. Taigasta tuli virallisesti tikkujalka. Onneksi neidillä noita jalkakarvoja riittää, joten enköhän kuukauden päästä saa olla niitä taas lyhentämässä. Sunnuntai Taiga nukkui jälleen onnellisesti kainalossani ja aamulla vaatimalla vaati rapsutuksia. Nousin itse yhdeksän jälkeen, mutta Taiga jäi vielä onnellisesti torkkumaan. Vasta puoli kymmenen aikaan kun kolistelin keittiössä ja aloin pukea ulkovaatteita päällle, tuli neitiin eloa. Tapamme mukaan tehtiin reilun puolen tunnin mittainen aamulenkki, jonka jälkeen syötiin ja leikittiin. Tämän jälkeen paneudun muutaman tunnin koulutehtäviin ja kellon tullessa puoli 1 starttasin auton pihalta ja lähdettiin taas pitemmällä lenkillä ja sieneen äitini kanssa. Sunnuntaina suunnattiin keinukallion metsiin mitä kauniimmalla säällä. Käveltiin sellaista reittiä, joka on tarkoitettu myös maastopyörille ja hiukan pelättiin vastaan tulevia pyöriä. Taiga on oikeasti niin töllö, että se ei väistä mihinkään pyörän tullessa suoraan kohti. Näki se äiti ison kyynkin, yäk. Reissussa oltiin taas noin parisen tuntia. Tämän jälkeen sanoin Taigalle heipat ja suuntasin kotiin syömään ja valmistautumaan harkkapeliin. Olipa ihana viikonloppu!


Ykköskerroksen asuntooni paistaa aamupäivisin tosi kivasti aurinko, jos avaa sälekäihtimia. Taigan iloksi availen niitä ja neiti saa valita kämpästä mieleisimmän paikan. Yleensä se on sohva, johon paistaa parhaiten. Ja onhan se muutenkin luksusta saada olla sohvalla, kun toisessa kodissa se ei ole sallittu. 
Taigan (elintärkeä) marsu. Se tulee jopa ovelle vastaan marsu suussa. Taiga työntää marsua kaikkialle, joten se ei voi jäädä huomaamatta. ''Juoksuaikoina'' Taiga äidillisesti kantaa, nuolee, piilottaa ja hoitaa marsua minkä kerkee. Joskus se pitää ottaa ihan kokonaan pois, kun meinaa neidillä mennä yli. 



Pakollinen ruokapostaus. Viikonlopun annit ja kaikki gluteenittomia. On pannaria, muffinseja, omenasosetta, mansikkarahkaa, omenapiirakkaa, kinkku-ananas-paprika pitsaa ja vähän lisää omenoita, jotka on vieläkin jääkaapissa käyttöä vaille. Soseeseen tai hilloon saa omenoita uppoamaan aika kivasti, mutta olen jo tämän vuoden soseet tehnyt ja pakastanut. Pakkanen on niin täynnä, että enää ei kyllä mahdu mitään. 

Hyvää viikkoa kaikille, nauttikaa ihanista syysilmoista koirien kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti