Sivuraiteilla

Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.
George Eliot

Seuraava facebookista kopioitu teksti kuvaa mun mielentilaa aika hyvin sunnuntailta:

Maiju Leino

Taiga on pipi, kasa erilaisia oireita joihin ei olla ennen törmätty. Osa oireista viittaa vahvasti johonkin aivohäiriöö/aivojen toimintaan. Huomenna eläinlääkärille viisastumaan. Omat ajatukset ihan pelllolla. Yritin äsken mm. lämmittää ruokaa mikrossa ilman, että mikro oli päällä. Aloin sitten syömään ja huomasin ruuan olevan ihan kylmää, toisella kertaa sujui sitten paremmin 

Tietämättömäksi sitä tässä itsensä kyllä tuntee. Launataina Taigan käytös muuttui ja samalla iski kasa aivan kummallisia ja uusia oireita. Yksi oireista (pään hankaaminen) oli jo kestänyt viikon, mutta en kokenut sitä mitenkään erityiseksi, kun Taigalla on välillä tapana tehdä sitä mm. trimmien/korvakarvojen nyppimisen jälkeen. Vielä perjantaina kotona oli ollut suhteellisen iloinen ja reipas pikkuinen, mutta lauantai toi tullessaa ikävämpiä uutisia. Näitä siis esiintyi ainakin jossain määrin:  apaattisuus, syömä- ja juomahaluttomuus, jalkojen ontuminen (pääasiassa vasemman etutassun), tärinä/vapina, kulkeminen ihan solmussa (selkä kaarella kiemurrellen) sekä tassujen järsiminen.

En ole itse eläinlääkäri, joten sitä tulee tosi helposti analysoitua koiralle mitä kummallisimpia oireita. Tunnen kuitenkin Taigan niin hyvin ja nämä poikkesivat selvästi normaalista Taigasta. Koira oli selvästi kivuissaan. Sunnuntaina muistettiin keväältä jääneet leikkauksen jälkeiset tulehduskipulääkkeet, joita annettiin neidille. Taigan olotilanne oli muutenkin sunnuntaina huomattavasti parempi. Maanantaita kohden se parani taas hiukan. Häntä heiluu ja vähän ruokaakin jaksettiin kerjätä, mutta silti koiran apaattisuus ja väsymys oli silmään pistävää. Tänään käytiin sitten omalla eläinlääkärillä keskustassa. Taiga tutkittiin läpikotaisin eikä merkkejä mistään aivohäiriöistä löytynyt ainakaan tällä kertaa. Etujalan ontumiselle ei löytynyt myöskään mitään fyysistä syytä. Ainoa mitä löytyi oli se, että Taigan selkälihakset lannerangan alueella olivat täysin jumissa ja kireitä. Lääkäri epäili osan oireista olevan neurologisia, ja jos ne jatkuvat saamme lähetteen eläinklinikka Aistiin laajempiin neurologisiin tutkimuksiin sekä verikokeeseen. Taiga sai tänään lihasjäykkyyteen lihasrelaksanttipistoksen ja kipulääkepistoksen, jotka vaikuttavat vuorokauden. Mukaan lähti myös pussillinen tulehduskipulääkkeitä viikoksi. Lisäksi riehuminen, vapaana olo ja hyppely on kielletty kahden seuraavan viikon aikana. Nyt seurataan muutama päivä ja soitetaan uudestaan jos oireita ilmenee. Eläinlääkärissä ilmeni myös oikean takajalan (russelpompun) syyn. Neidillä on patellaluksaatio 1/1 eli lievä polvilumpion lukkiutuminen kävellessä, joka aiheuttaa jalan pomputtamisen. Agilityn kanssa on nyt pieni kysymysmerkki, jos tämä vaiva aiheuttaa selän näin pahan jumiutumisen.

Tällaisessa tilanteessa sitä yleensä pelkää sitä kaikista pahinta. Taiga on mysteeritapaus vähän kaikkien sairauksien kohdalla. Oikeen koskaan en ole saanut kunnon diagnoosia tai syytä esiintyviin ongelmiin. Vaihtoehtona on tietenkin ne neurologiset tutkimukset sekä magneettikuva tarvittaessa. Ehkä tämä tästä, me täällä levätään ja otetaan tosi rauhallisesti. Onneksi koulustakin on etäviikko ja Taigalla on koko ajan seuraa ja tarkkailijoita lähellään.

 

Tällä hetkellä koira nukkuu pienessä kerässä sohvallani ja heräsi esimerkiksi äsken itkemään. Menin koiran viereen laitoin peiton tärisevän raasun päälle ja silittelin päästä. Siihen se rauhoittui uudestaan nukkumaan. Lääkkeiden vaikutus näkyy selkeästi lisääntyneenä väsymyksenä. Ei se jaksa reagoida nimeensä tai maanitteluihin lähteä pissalle.