Lopu sade lopu!

Vettä sataa joka hitsin päivä, ei oo totta. Me täällä Taigan kanssa tanssitaan sateen loppumisen tanssia, jos siitä olisi jotain hyötyä. Into metsälle on kova ja veri kuumottaa alakerran pakastimessa, mutta ainainen sade ei innosta jäljen tekoon, vaikka enhän minä sokerista sentään ole. Neidin karkureissut on vähentyneet, tosin sadesäällä ei olla kauheasti lenkkeilty metsissä. Pimeäkin yllättää niin nopeasti. Agility on edelleen joka sunnuntai kello 9. Hetken antauduin jo miettimään omaa hulluuttani, mutta treenien jälkeinen fiilis oli jotain niin sanoin kuvailematonta, joten uskollisesti nousen jatkossakin puoli kahdeksan ylös joka sunnuntai. 

Tässä sunnuntain pieni ratapätkä. Halli oli jaettu kahteen osaan, josta toisessa tehtiin vain ja ainoastaan kontakteja (erotettu välilevyillä). Toisessa keskityttiin ohjauskuvioihin ja irtoamiseen jokaisen koiran kanssa hiukan erilailla. Neliön muodossa olevilla hypyillä voi työstää monia ohjauskuvioita. Meillä tänään valssia ja takaa-kiertoja. Taiga hyppäsi myös ensimmäistä kertaa pituutta ja se meni tosi hyvin. Pituushan ei ole minikoiralle este tai mikään, sillä sen maksimimitta on 50cm. Rengas ei tuottanut ongelmia ja Taiga kiisi tuhat lasissa koko radan. Ohjaaja mokaili ja juoksi perässä, kun oli paljon hitaampi kuin neiti itse. 

rataa 03112013

Taigan jalkakarvat saivat tänään kyytiä. Samalla tuli leikattua kynnet sekä putsattua korvakäytävät. Nyt on vähänlaisesti jalkakarvoja, joten koko neidin olemus on hauska. Turkki kasvaa hyvää vauhtia ja sitä on tarkoitus pitkittää niin pitkälle kun pystyn.