Aika viettomalta tämä näyttää. Taiga on juuri pesty ja föönattu kuvassa. Onneksi neiti ei omista enää noin paljon ruskeaa jaloissa ja rinnassa :)
Kummankin eloa ajatellen kiinnitin eilen sellaisen metalliportin huoneeni eteen, jotta Taiga ei pääse häiritsemään marsuja. Marsut kestää yllättävän hyvin Taigan murinat eivätkä säpsähdä, mutta herkkinä stressiolentoina koitan ajatella niinden parasta. Alkaahan noi kaksi mustaa pötköä olla jo aika vanhojakin. Taiga on onneksi tajunnut jutun juonen eikä istu portin takana koko ajan kyttäämässä, mitä se tekisi häkin luona ilman porttia.
Muuta
Kirjoitin jo aiemmin Taigan herkkävatsaisuudesta, mutta nyt en ole kyllä varma koko asiasta. Meitä taitaa odottaa eläinlääkärireissu. Koira ei ole saanut mitää uutta syötävää eikä luita ja tietääkseni se ei ulkoakaan ole saanut mitään suuhunsa. Taiga nimittäin oksentaa lähes joka päivä, siitä on tullut oikein rutiini. Yleensä yöllä, kun rauhottuu, mutta myös päivisin. Lisäksi mua häiritsee se, kun neidin turkki on kuiva ja hilseilee tosi paljon. Voihan se johtua tästä kuivasta ja kylmästä säästä, mutta sitä voisi sittten samalla kysyä. Päivittäinen öljyn laitto ruokaan ei auta nähtävästi tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti