Päivä päivältä löydän enemmän tästä näin
Ja mä oon valmis uhraamaan kaiken tän eteen
Hetki hetkeltä tää vie multa vaan enemmän
Ja mä oon onnellisempi nyt kuin koskaan ennen
Tosiaan, minä olen onnellinen, onnellisempi kuin pitkään aikaan. Asiat ovat alkaneet löytää omia lokeroitaan ja arki toimii mutkattomasti. Olen konkreettisesti tutkiskellut itseäni ja ajatuksia lähiaikoina. Tästä on ollut huomattavasti apua omien tuntemuksien tulkinnassa.
Tämä syksy on ollut muutenkin erityisen merkittävä välietappi omassa elämässäni. Tunteiden kirjo on ollut huikea, ilon hetkistä aina suruun. Onneksi hyviä päiviä on ollut huomattavasti enemmän kuin huonoja.
Viikonloppuna kylässä oli suru hautajaisten muodossa. En ole koskaan ollut hautajaisissa, joten se oli kokemuksena uusi. Omalla tavalla hautajaisissa ihmisten mielessä on tunne ikävästä ja kaipuusta, mutta samalla helpotus tai rauha, kun saa saattaa sekä hyvästellä tärkeän (ja jo vanhankin) ihmisen seuraavaan matkaan. Hautajaistunnelmaa ja itsenäisyyspäivän viettoa häiritsi inhottavasti aikaisemmin viikolla puhjennut flunssa, joka vei selvästi voimia. Sunnuntaina kotiin palatessa olinkin erityisen poikki, kaikkeni antanut.
Tämän hetkistä arkea vauhdittaa tuleva muutto joulukuun lopulla. Viikonloppuna tajusin, että vain kaksi hyvää ystävääni tietää minun muuttavan. Toiset tietävät vain sen, että etsimme asuntoa. Asunto on nyt löytynyt ja mikä kaikista ihaninta, se tulee olemaan aivan oma parvekkeella ja saunalla varustettuna <3. Voitte siis kuvitella, että muuton lähestyessä asuntoni näyttää tällä hetkellä varsin mielenkiintoiselta tavararoukkiolta. Lattialla seilatessa saa katsella tarkasti mihin jalkansa laittaa, jos ei halua löytää itseään lattialta tavaroiden seasta. Huonekaluni ovat kaikki myynnissä, joten niiden lähtiessä minulle jää vain sänky. Sängyllä pärjää onneksi pitkälle keittiön ja vessan lisäksi. Tavoitteena olisi täysin tyhjä asunto ennen jouluviikkoa eli siis aikalailla tasan kahden viikon päästä.
Äidin kanssa edelleen sopimus ke, pe, la, su koiran hoidosta. Hain eläinkaupasta valmiiksi Barking Headsin märkäruokapurkkeja kokeiluun seuraavaa viikonloppua varten. Aikaisemmin minulla on ollut Applawsin broilerinrintaa purkissa. Tyyritähän nämä pienet valmisruoat ovat, mutta ihan optimi kokoisia ja laatuisia tämän hetken tarpeeseen. Isomman pakkasen myötä tammikuussa voin alkaa ostaa Taigalle myös peruslihapötköjä Murrelta ja Mushilta säästäen rahaa. Saa nähdä miten Taiga kotiutuu uuteen asuntoon, nykyisessä meni varmaan vuosi ennen kuin se lopetti räyhäämisen kerrostalon äänille ja osasi oikeasti rauhoittua sillä tavalla, että uskalsin jättää neidin hyvillä mielin muutamaksi tunniksi asuntoon tarvitsematta pelätä sitä, että se itkee ja kiljuu oven takana.
Ja lopuksi vielä pahoittelut. Minulla ei ole edelleenkään kameraa ja puhelimen kameran laatu on luokkaa nakki&muussi, mihin voi vaikuttaa se, että kameran väliin on päässyt pölyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti