Hei hei mitä kuuluu?

Etelän talvi onkin tänä vuonna erittäin vaihteleva. Joka toinen viikko sataa vettä ja on +3 astetta lämpöä ja seuraavalla viikolla tulee lunta ja pakkaset kirivät aina -15 asteeseen. Aika heittelyä kyllä, mutta ihanaa että edes välillä on lunta. Sunnuntaina lenkillä tajusin, että Taiga täyttää NELJÄ siis NELJÄ vuotta ihan kohta. Taigaa hemmotellaankin monella tarpeellisella lahjalla lähiaikoina. Tarkoituksena on ostaa uusi perusmantteli, fleece ja kaulapanta. Lisäksi Taiga pääsee hierojalle, kun saadaan aika varattua. 

Koulu alkoi kuukauden loman jälkeen työntäyteisesti maanantaina. Kevään ohjelmaan kuuluu monia hikisiä tunteja ja puurtamista valmistumisen eteen. Syksyn valmistumispäivät ja todistustenjättöpäivät kummittelevat jo sähköpostissa, nyt jo! Kevään isoin urakka on ehdottomasti opinnäytetyö, joka aiheuttaa harmaita hiuksia, stressiä, lisää stressiä sekä niitä hikisiä työtunteja. Näillä näkymin valmistun 18.12.2015, laittakaa siis rakkaat ystävät päivämäärä kalenteriin, koska silloin JUHLITAAN. Tällä viikolla pitää ryhdistäytyä myös kesätöiden suhteen, jos sellaista itselleen mielii. Muuten olen onnellinen ja tyytyväinen omaan elämääni tällä hetkellä. Suorastaan niin onnellinen, että välillä tekee mieli ihan tanssia.

Äidin sanojen mukaan Taigasta on tullut ihan meidän Pekan koira (äidin mies). Innoissaan ja lenkin jälkeen se hyppää Pekan syliin istumaan. Ehkä tähän vaikuttaa se, että Taiga pääsee Pekan kanssa paljon lenkeille vuorotyön takia. Pekka osaa pitää myös neidille jöötä tarpeen vaatiessa, joten kunnioitus on varmasti kunnossa. Olin tosi iloinen kuullessani uutisesta. Taigalla meni noin kolme kuukautta aluksi oppia olla haukkumatta Pekan tullessa. Taiga on selkeästi varautunut ja varovainen aluksi uusien ihmisten kanssa, mutta työ kannattaa, sillä lopulta Taigasta saa pysyvän ''ystävän''. Veljeni, joka muutti hetkeksi kotiin takaisin etsiessään omaa asuntoa pk-seudulta, on sen sijaan Taigan lauma-arvojärjestyksessä se ihan pahnan pohjimmainen. Taiga tuli meille silloin, kun veljeni oli juuri muuttamassa pois, joten tuttavuus ei ollut kauhean pitkä. Taiga on kuitenkin oppinut, että veljeni kuuluu jotenkin perheeseen, eikä hauku ovella hänelle enää niin paljon tai lähes ollenkaan.

Taigalla on ollut selkä aika kipeä parilla viimeisellä viikolla, joten hieronta-aika pitää saada mahdollisimman pian. Ihan jumissa olevaa koiraa ei voi/kannata viedä hierojalle, mutta ehkä ensi viikolle saadaan aika. Jalan pomputus pahenee selvästi, kuin selkä on jumissa. Muuten kuuluu hyvää, neidin vatsa on pysynyt tosi hyvänä, eikä se ole oksennellutkaan pitkään aikaan. Tosin ruokavalio on edelleen suhteellisen tarkka. Taiga rupeaa hiljalleen näyttämään mörrimöykyltä, joten nyppiminenkin on kohta ajankohtaista. Ehkä odotan sitä, että saadaan uudet kuteet ja panta neidille. ;)

Hyvää viikonloppua karvaiset ja vähemmät karvaiset!