Viime viikon fysioterapiasta oli Taigalle selvästi apua, sillä se tuntui olevan paljon vetreämpi ja innokkaampi seuraavina päivinä. Agilityssäkin neiti oikein lensi. Ryhmän vetäjäkin kehui ja ihmetteli Taigan vauhtia radalla. Ennen agilityä Taiga ei ollut ontunut moneen päivään etutassua, mutta nyt loppuviikosta ontuminen alkoi taas, takajalkaa neiti pomputtaa edelleen. Pääsiäislomat Taiga vietti porukoiden kanssa mökillä, josta tieto ontumisestakin tuli. Luustokuvaukset tulevat nyt yhä enemmän ajankohtaisiksi. Yritän selvitellä Taigan vakuutusasioita ja korvattavuutta, kun kyse on kuitenkin aikaisemmin tutkitusta ongelmasta, joka vaatii jatkohoitoa. Jos edes jonkun pennisen sieltä vakuutuksesta saisi. Luustokuvausten jälkeen mennään varmaan sitten niihin verikokeisiin, ei tässä muu auta. Katsotaan sitten minkälainen diagnoosi näistä tulee.
Itse kökötin pidennetyn viikonlopun ensimmäisen päivän kotona ja mummolla syömässä. Loppuloma menikin sitten vatsataudissa ja kuumeessa sängyn pohjalla. Ulkomittari näytti muutamana päivänä +25 astetta (auringossa) auringon paistaessa täydellä teholla. Vähänkös otti päähän!! Tässä huomaa taas niitä yksinasumisen huonoja puolia. Kukaan ei ole keittämässä sulle puuroja ja valmistamassa sosekeittoja. Ei tässä muuten mitään, ei meinaa pysyä vaan pystyssä saati sitten jaksaa edes nousta sängyn pohjalta. Isona plussana se, että koira ei nyt tällä hetkellä majaile luonani, sillä kävelylenkit eivät tulisi kuuloonkaan tässä olotilassa.
Sunnuntaina agilityssä oli omatoimitreenit, johon ei päästy neidin lomaillessa sekä ohjaajan sairastaessa. Ensi viikko näyttää jälleen työntäyteiseltä: harjoittelu päiväkodissa jatkuu, treenejä, kavereita, muutamat kesätyöhaastattelut sekä viikonlopun hulinat Taigan kanssa. Tarkoituksena olisi ottaa Taiga heti perjantaina kylään. Toivottavasti tokenen tästä taudistakin muutaman päivän sisään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti