''Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen.'''
UUDET KYSYMYKSET
1. Mikä on koirasi hauskin tapa?
2. Mitä mieltä olet urosten kastraatiosta? Entä nartun sterilisaatiosta?
3. Onko koirasi luonteessa jotain mitä haluaisit muuttaa tai lisätä? Esim. noloin/turhauttavin tapa?
4. Mikä on koirasi lempipaikka kotonasi?
5. Mitä ruokaa koirasi syö ja miksi juuri sitä?
6. Mikä on lempitekemisesi koiran kanssa?
7. Mitä mieltä olet television Cesar Millanista tai brittien Victoria Stilwellistä ja heidän metodeistaan?
8. Mitä koirasi inhoaa eniten?
9. Millainen olet itse koiranomistajana tai kouluttajana?
10. Mitä mieltä olet näyttelyistä ja niissä juoksemisesta?
11. Kuvaile ihanne koira ja kasvattaja.
1. Millä perusteella valitsit koirasi, mikäli sinulla oli mahdollisuus valita?
Koiraa hankittaessa päässä pyöri milloinkin epämääräinen sekasotku kaikkia ajatuksia. Lyhytkarvainen, pitkäkarvainen, pieni, keskikokoinen, luonne, ulkonäkö, käyttötarkoitus, terveys... Tutustuimme moneen rotuun ja kyselimme kasvattajilta neuvoja. Harkittavia rotuja oli muun muassa Bichon frise, coton de tulear, bichon havanais, cairnterrieri, walesinspringerspanieli, shetlanninlammaskoira, australianterrieri...Ensimmäinen oikea ja tosi kontakti koiraan tuli, kun bongasimme eläinkaupan ilmoitustaululta bichen frisen ja Coton de tulearin sekarotuiset luovutusikäiset narttupennut. Ikävä kyllä kaikki pennut olivat saaneet jo uuden kodin. Etsintä jatkui ja kääpiösnautseriin päädyimme hassusti äitini työterveyslääkärin kautta, joka suositteli rotua meille. Kuten äitini sanoi: '' se oikea koira kyllä löytää meidät'' ja nyt talossa majailee mitä ihanin ja juuri meille se sopivin kohta kaksi vuotias snautserin alku.
Koiraa hankittaessa päässä pyöri milloinkin epämääräinen sekasotku kaikkia ajatuksia. Lyhytkarvainen, pitkäkarvainen, pieni, keskikokoinen, luonne, ulkonäkö, käyttötarkoitus, terveys... Tutustuimme moneen rotuun ja kyselimme kasvattajilta neuvoja. Harkittavia rotuja oli muun muassa Bichon frise, coton de tulear, bichon havanais, cairnterrieri, walesinspringerspanieli, shetlanninlammaskoira, australianterrieri...Ensimmäinen oikea ja tosi kontakti koiraan tuli, kun bongasimme eläinkaupan ilmoitustaululta bichen frisen ja Coton de tulearin sekarotuiset luovutusikäiset narttupennut. Ikävä kyllä kaikki pennut olivat saaneet jo uuden kodin. Etsintä jatkui ja kääpiösnautseriin päädyimme hassusti äitini työterveyslääkärin kautta, joka suositteli rotua meille. Kuten äitini sanoi: '' se oikea koira kyllä löytää meidät'' ja nyt talossa majailee mitä ihanin ja juuri meille se sopivin kohta kaksi vuotias snautserin alku.
2. Entä koirasi kasvattajan?
Hyvän kasvattajan löytäminen oli ensiarvoisen tärkeää, koska tarkoituksena oli ottaa sijoitusnarttu. Kun olimme tarkemmin perehtyneet rotuun ja olin tutustunut kääpiösnautserien luonteeseen, jalostukseen, terveyteen sekä seuraillut parrakkaita näyttelyissä, uskalsin ottaa kontaktia ensimmäiseen käppänä kasvattajaan sähköpostitse. Kiinnitin huomiota pentuja etsiessäni vanhempiin ja sukutauluihin. Halusimme saada karkeakarvaisen, reippaan sekä harrastus että kotikoiraksi sopivan nartun. Lisäksi halusin ottaa pennun kasvattajalta, joka kasvattaa koiria pienimuotoisesti. Taigan kasvattaja olikin ensimmäinen, jonka luokse päädyimme kyläilemään pääsiäisen alla. Alunperin olimme kiinnostuneita kesällä syntyvästä Busterin E-pennuista, mutta tarkan harkinnan jälkeen päädyimme ottamaan kasvattajalle jääneen sijoitusnartun D-pentueesta heti seuraavana päivänä kotiimme.
Hyvän kasvattajan löytäminen oli ensiarvoisen tärkeää, koska tarkoituksena oli ottaa sijoitusnarttu. Kun olimme tarkemmin perehtyneet rotuun ja olin tutustunut kääpiösnautserien luonteeseen, jalostukseen, terveyteen sekä seuraillut parrakkaita näyttelyissä, uskalsin ottaa kontaktia ensimmäiseen käppänä kasvattajaan sähköpostitse. Kiinnitin huomiota pentuja etsiessäni vanhempiin ja sukutauluihin. Halusimme saada karkeakarvaisen, reippaan sekä harrastus että kotikoiraksi sopivan nartun. Lisäksi halusin ottaa pennun kasvattajalta, joka kasvattaa koiria pienimuotoisesti. Taigan kasvattaja olikin ensimmäinen, jonka luokse päädyimme kyläilemään pääsiäisen alla. Alunperin olimme kiinnostuneita kesällä syntyvästä Busterin E-pennuista, mutta tarkan harkinnan jälkeen päädyimme ottamaan kasvattajalle jääneen sijoitusnartun D-pentueesta heti seuraavana päivänä kotiimme.
3. Kuvaile tyypillistä päivääsi koirasi kanssa.
Aikataulutan nyt suhteellisen normaalin päivämme. Taiga nukkuu suurimman osan päivästä ja paljon kaikkien lenkkien välilläkin. Muuten kotona ollessaan se tuhoaa, riepottaa lelukokoelmaansa, syö luita tai touhuaa jätettyjen älypelien/tekemisten parissa. Kun joku on kotona, neiti kantaa lelujaan vedettäväksi ja leikittäviksi eteen ja kerjää huomiota ja rapsutuksia usein juttelemalla ja kurisemalla meille.
---->klo.7 Taiga käy ulkona 10-20 min. ja sen jälkeen aamuruoka
yksinoloa kotona, maksimissaan 6 tuntia (ajat vaihtelee huimasti, koska perheessä on vuorotyöläisiä sekä opiskelijoita)
----> klo.12-14 välillä pissatus
leikkiä, koulutusta, yhdessä oloa
----> klo. 15-17 välillä pitempi lenkki metsässä tai paikassa, jossa Taiga saa olla vapaana
----> klo.18 iltaruoka
----> klo.19-21 välillä iltapissatus tai pidempi lenkki teitä pitkin kävellen.
Arkeen kuuluu myös agilityharrastus, joka on tällä hetkellä tauolla. Satunnaisesti käyn juoksemassa koiran kanssa joitain lenkkejä. Tehdään myös yhteislenkkejä Rio-käppänän kanssa välillä.
Viikonloppujen ohjelma on suhteellisen samannäköinen. Koira ei joudu olemaan yksin samalla tavalla kuin arkisin ja lenkit on mhadollisesti vähän pitempiä kun päivänvaloa riittää. Joskus innostun lähtemään ihan uusille lenkkipoluille, tallille, kesäisin uimaan tai touhuamaan jotain mukavaa.
Aikataulutan nyt suhteellisen normaalin päivämme. Taiga nukkuu suurimman osan päivästä ja paljon kaikkien lenkkien välilläkin. Muuten kotona ollessaan se tuhoaa, riepottaa lelukokoelmaansa, syö luita tai touhuaa jätettyjen älypelien/tekemisten parissa. Kun joku on kotona, neiti kantaa lelujaan vedettäväksi ja leikittäviksi eteen ja kerjää huomiota ja rapsutuksia usein juttelemalla ja kurisemalla meille.
---->klo.7 Taiga käy ulkona 10-20 min. ja sen jälkeen aamuruoka
yksinoloa kotona, maksimissaan 6 tuntia (ajat vaihtelee huimasti, koska perheessä on vuorotyöläisiä sekä opiskelijoita)
----> klo.12-14 välillä pissatus
leikkiä, koulutusta, yhdessä oloa
----> klo. 15-17 välillä pitempi lenkki metsässä tai paikassa, jossa Taiga saa olla vapaana
----> klo.18 iltaruoka
----> klo.19-21 välillä iltapissatus tai pidempi lenkki teitä pitkin kävellen.
Arkeen kuuluu myös agilityharrastus, joka on tällä hetkellä tauolla. Satunnaisesti käyn juoksemassa koiran kanssa joitain lenkkejä. Tehdään myös yhteislenkkejä Rio-käppänän kanssa välillä.
Viikonloppujen ohjelma on suhteellisen samannäköinen. Koira ei joudu olemaan yksin samalla tavalla kuin arkisin ja lenkit on mhadollisesti vähän pitempiä kun päivänvaloa riittää. Joskus innostun lähtemään ihan uusille lenkkipoluille, tallille, kesäisin uimaan tai touhuamaan jotain mukavaa.
4. Tunnetko löytäneesi oman rotusi vai vieläkö etsintä jatkuu - miksi ja mitä kautta siihen päädyit?
Kyllä, vaikka monet muutkin rodut kiinnostavat minua. Luulen, että kääpiösnautseri on minunlaiselle ihmiselle juuri se täydellinen pakkaus kaikkea sitä mitä toivoin koirassa olevan. Ja kyllähän se parrakkaan ulkomuotokin miellyttää silmää. Koko perheemme on tyytyväinen valintaan. Välillä tosin snautserin määrätietoinen ja itsepäinen luonne on ajanut omistajan turhautumisen partaalle. Onneksi kuitenkin meidän Taiga on pääsääntöisesti aika alistuva ja kiltti. Lisäksi etsimme koiraa, jonka kanssa voi harrastaa kaikenlaista, joka jaksaa juosta metsässä ja touhuta perheen mukana. Sanutseri ei niin hetkahda sateesta, tuulesta, kylmästä tai vaikeanoloisesta maastosta. Meille jokin hieno valkoinen villakoira tai bichon frisee olisi ollut hiukan väärä valinta, kun jälkeen päin ajattelee. Meitä kiinnosti suuresti myös rodun yleinen terveydentila, josta snautsereilla oli yllättävän vähän mitään terveydellisiä ongelmia, vaikka parrakkaat ovatkin suosittu rotu Suomessa. Ehkä kaikkein tarkein kriteeki koiralle oli turkki. Siitä ei saisi lähteä paljon karvaa eikä se saisi olla kauhean vaikeahoitoinen. Käppänän karkea ja lyhyt karva vastasi juuri odotuksiamme.
5. Rajoittaako koirasi jollain tavalla elämääsi?
Rehellisesti kyllähän se rajoittaa. Olisi väärin väittää muuta. Olen vielä nuori opiskelija ja välillä meinaa unohtua, että kotona parrakas odottaa lenkkiä tai seuraa. Etenkin viikonloppuisin olen joutunut suunnittelemaan yhdessä siskoni kanssa koiran hoidosta. Lenkitämme Sallan kanssa koiraa puoliksi ja yritämme jakaa vastuuta, jotta molemmilla jää aikaa harrastuksille, koululle ja kavereille. Taiga on minun koira ja minä vastaan sen hoidosta, mutta käytännössä koko perhe osallistuu tarvittaessa. Koiran hoito on loppujen lopuksi kivaa ja mielekästä hommaa. Poikkeuksena tämä ankea syysilma. Nytkin lähes kolme viikkoa jatkunut vesisade, pimeys ja kolea ilma on koetellut jaksamista varsinkin aamulenkeillä. Lisäksi se jatkuva kuratassujen ja mahanalustan peseminen alkaa jo pikku hiljaa tympiä.
6. Onko koiraharrastuksessa jotain (ajatusmaailmaa, uskomusta, stereotypiaa, käytäntöä....) jonka haluaisit muuttaa?
Hmm. Nyt laitoit vaikean. Niitä asioitahan on miljoonia, mutta keskitytään nyt vaikka muutamaan lyhyesti. Etenkin cavalierien terveystilanne huolestuttaa maailmalla ja Suomessa (syringomyelia). Sairaus aiheuttaa selkäytimeen onkaloita, mikä johtuu yleensä takaraivonluun epämuodostumasta. Sitä arvioidaan olevan yli 50 prosentilla tämän rodun koirista. Kuinka huolestuttavaa, että ihminen on voinut saada aikaan noinkin prosentuaalisesti suuren ongelman/sairauden rodulle jalostamalla jotain tiettyä piirrettä... Tiedän kyllä, että perinnöllisiä sairauksia ja muita ongelmia esiintyy lähes kaikilla roduilla, ja että niitä pyritään välttämään erilaisilla jalostusstrategioilla (pevisa-ohjelmat tms.) Tämä tuli vain päällimmäisenä mieleen, kun tutustuin rotuun tarkemmin kaksi vuotta sitten ennen Taigaa.
Myös nuorten ulkomailta tuotujen urosten jatkuva käyttö jalostuksessa huolestuttaa. Näistä koirista ei aina tiedetä sukulinjoja tai taustalla olevien koirien terveyttä.
Rehellisesti kyllähän se rajoittaa. Olisi väärin väittää muuta. Olen vielä nuori opiskelija ja välillä meinaa unohtua, että kotona parrakas odottaa lenkkiä tai seuraa. Etenkin viikonloppuisin olen joutunut suunnittelemaan yhdessä siskoni kanssa koiran hoidosta. Lenkitämme Sallan kanssa koiraa puoliksi ja yritämme jakaa vastuuta, jotta molemmilla jää aikaa harrastuksille, koululle ja kavereille. Taiga on minun koira ja minä vastaan sen hoidosta, mutta käytännössä koko perhe osallistuu tarvittaessa. Koiran hoito on loppujen lopuksi kivaa ja mielekästä hommaa. Poikkeuksena tämä ankea syysilma. Nytkin lähes kolme viikkoa jatkunut vesisade, pimeys ja kolea ilma on koetellut jaksamista varsinkin aamulenkeillä. Lisäksi se jatkuva kuratassujen ja mahanalustan peseminen alkaa jo pikku hiljaa tympiä.
6. Onko koiraharrastuksessa jotain (ajatusmaailmaa, uskomusta, stereotypiaa, käytäntöä....) jonka haluaisit muuttaa?
Hmm. Nyt laitoit vaikean. Niitä asioitahan on miljoonia, mutta keskitytään nyt vaikka muutamaan lyhyesti. Etenkin cavalierien terveystilanne huolestuttaa maailmalla ja Suomessa (syringomyelia). Sairaus aiheuttaa selkäytimeen onkaloita, mikä johtuu yleensä takaraivonluun epämuodostumasta. Sitä arvioidaan olevan yli 50 prosentilla tämän rodun koirista. Kuinka huolestuttavaa, että ihminen on voinut saada aikaan noinkin prosentuaalisesti suuren ongelman/sairauden rodulle jalostamalla jotain tiettyä piirrettä... Tiedän kyllä, että perinnöllisiä sairauksia ja muita ongelmia esiintyy lähes kaikilla roduilla, ja että niitä pyritään välttämään erilaisilla jalostusstrategioilla (pevisa-ohjelmat tms.) Tämä tuli vain päällimmäisenä mieleen, kun tutustuin rotuun tarkemmin kaksi vuotta sitten ennen Taigaa.
Myös nuorten ulkomailta tuotujen urosten jatkuva käyttö jalostuksessa huolestuttaa. Näistä koirista ei aina tiedetä sukulinjoja tai taustalla olevien koirien terveyttä.
7. Oletko huomannut yhtäläisyyksiä itsesi ja muiden samaa rotua harrastavien ihmisten välillä, ts. päätyykö tietyn rotuinen koira tietynlaisille ihmisille?
Hassua kyllä, joistan ihmisistä huomaa mikä koira heillä asuu kotona. Esimerkiksi eläinkaupassa tuli vastaan nainen, jonka olemus sai mieleeni heti bulldogin tai muun vähän lyhytkuonoisen röhisevän otuksen. Kuten arvata saattaa naisella oli kotonaan jopa kaksin kappalein bulldoggeja. Myös joidenkin ihmisten luonne ja harrastukset kertoo siitä, millainen koira heille sopisi. Eräs toinen tuttuni on erittäin vilkas, energinen ja aina menossa ja hänellä sattuu olemaan myös erittäin vilkkaiksi tunnettu paimenkoira. Hassu yhteensattuma oli myös se, että kaikki lähes kaikilla Taigan sisarusten omistajilla oli jokin yhteys hevosiin ja ratsastustouhuun.
Hassua kyllä, joistan ihmisistä huomaa mikä koira heillä asuu kotona. Esimerkiksi eläinkaupassa tuli vastaan nainen, jonka olemus sai mieleeni heti bulldogin tai muun vähän lyhytkuonoisen röhisevän otuksen. Kuten arvata saattaa naisella oli kotonaan jopa kaksin kappalein bulldoggeja. Myös joidenkin ihmisten luonne ja harrastukset kertoo siitä, millainen koira heille sopisi. Eräs toinen tuttuni on erittäin vilkas, energinen ja aina menossa ja hänellä sattuu olemaan myös erittäin vilkkaiksi tunnettu paimenkoira. Hassu yhteensattuma oli myös se, että kaikki lähes kaikilla Taigan sisarusten omistajilla oli jokin yhteys hevosiin ja ratsastustouhuun.
8. Mitä mieltä olet roturisteytyksistä?
Henkilökohtaisesti minulla ei ole niitä mitään vastaan. Suosin jopa niitä, varsinkin jos niillä saadaan tuotua rotuun uutta geeniperimää. Kannatan myös väriristeyksiä esimerkkinä valkoiset käppänät, joiden valkoista väriä ja turkin laatua on pyritty parantamaan yhdistämällä niitä muihin rotuihin.
9. Jalostuksellisesta näkökulmasta pohdittuna, onko koirasi rodussa jotain pielessä?
Ei ainakaan ole vielä tullut vastaan. Joka rodullahan on omat ongelmansa ja terveysriskit. Koirat ovat myös pitkälti yksilöitä, joten ei voida yleistää, että kaikilla tämän rodun edustajilla olisi joku tietty ongelma.
Henkilökohtaisesti minulla ei ole niitä mitään vastaan. Suosin jopa niitä, varsinkin jos niillä saadaan tuotua rotuun uutta geeniperimää. Kannatan myös väriristeyksiä esimerkkinä valkoiset käppänät, joiden valkoista väriä ja turkin laatua on pyritty parantamaan yhdistämällä niitä muihin rotuihin.
9. Jalostuksellisesta näkökulmasta pohdittuna, onko koirasi rodussa jotain pielessä?
Ei ainakaan ole vielä tullut vastaan. Joka rodullahan on omat ongelmansa ja terveysriskit. Koirat ovat myös pitkälti yksilöitä, joten ei voida yleistää, että kaikilla tämän rodun edustajilla olisi joku tietty ongelma.
10. Miten kaikki sai alkunsa - onko innostus koiriin ollut aina olemassa vai syttynyt pikkuhiljaa?
Vanhemmillani on ollut nuoresta asti koiria. Kun olin pieni mummolassani majaili australianterrieri Zita. Lisäksi lähipiirissä on aina jollakin ollut koiria, joita on voinut hoitaa. Koirainnostukseni alkoi kouluikäisestä ja siitä asti olenkin aina halunnut omaa koiraa.
Vanhemmillani on ollut nuoresta asti koiria. Kun olin pieni mummolassani majaili australianterrieri Zita. Lisäksi lähipiirissä on aina jollakin ollut koiria, joita on voinut hoitaa. Koirainnostukseni alkoi kouluikäisestä ja siitä asti olenkin aina halunnut omaa koiraa.
11. Koiramaisia tulevaisuudenhaaveita?
Toivon vieläkin joskus pystyväni ottamaan Taigalle seuraksi pippuri ja suolan värisen käppänä pojan. Ainakaan vielä ei omat rahkeet riitä kahdelle koiralle, kun Taiga ei itsekään ole vielä täysin aikuinen. Myös äitini mielipide estää tämän haavetta toteutumasta, koska asun vielä kotona. Käppäniltä toivoisin vielä lisäksi karkeampia jalkakarvoja helpottamaan elämää (harjausta, vesisadekeleillä vedenkestävyyttä..)
+ Bonus 12. Kuvitellaan, että olet harkitsemassa koiranottoa. Mihin kiinnität huomiota kasvattajaa/sopivaa pentuetta etsiessä, ja millainen olisi unelmayhdistelmä?
Tätäkin kysymystä ehdin jo sivuuttaa aikaisemmin. Lyhyesti ja ytimekkäästi: yhdistelmän vanhemmat niiden terveys ja luonteet. Pidän myös erittäin tärkeänä sujuvaa yhtesityötä kasvattajan kanssa.
UUDET KYSYMYKSET
1. Mikä on koirasi hauskin tapa?
2. Mitä mieltä olet urosten kastraatiosta? Entä nartun sterilisaatiosta?
3. Onko koirasi luonteessa jotain mitä haluaisit muuttaa tai lisätä? Esim. noloin/turhauttavin tapa?
4. Mikä on koirasi lempipaikka kotonasi?
5. Mitä ruokaa koirasi syö ja miksi juuri sitä?
6. Mikä on lempitekemisesi koiran kanssa?
7. Mitä mieltä olet television Cesar Millanista tai brittien Victoria Stilwellistä ja heidän metodeistaan?
8. Mitä koirasi inhoaa eniten?
9. Millainen olet itse koiranomistajana tai kouluttajana?
10. Mitä mieltä olet näyttelyistä ja niissä juoksemisesta?
11. Kuvaile ihanne koira ja kasvattaja.
Tämä menee ainakin
Pippuriparroille
Intoa elämään
Laurr
Luca, Vilille ja Svealle
ja
Vauhtipehkoille
Toivon vieläkin joskus pystyväni ottamaan Taigalle seuraksi pippuri ja suolan värisen käppänä pojan. Ainakaan vielä ei omat rahkeet riitä kahdelle koiralle, kun Taiga ei itsekään ole vielä täysin aikuinen. Myös äitini mielipide estää tämän haavetta toteutumasta, koska asun vielä kotona. Käppäniltä toivoisin vielä lisäksi karkeampia jalkakarvoja helpottamaan elämää (harjausta, vesisadekeleillä vedenkestävyyttä..)
+ Bonus 12. Kuvitellaan, että olet harkitsemassa koiranottoa. Mihin kiinnität huomiota kasvattajaa/sopivaa pentuetta etsiessä, ja millainen olisi unelmayhdistelmä?
Tätäkin kysymystä ehdin jo sivuuttaa aikaisemmin. Lyhyesti ja ytimekkäästi: yhdistelmän vanhemmat niiden terveys ja luonteet. Pidän myös erittäin tärkeänä sujuvaa yhtesityötä kasvattajan kanssa.
UUDET KYSYMYKSET
1. Mikä on koirasi hauskin tapa?
2. Mitä mieltä olet urosten kastraatiosta? Entä nartun sterilisaatiosta?
3. Onko koirasi luonteessa jotain mitä haluaisit muuttaa tai lisätä? Esim. noloin/turhauttavin tapa?
4. Mikä on koirasi lempipaikka kotonasi?
5. Mitä ruokaa koirasi syö ja miksi juuri sitä?
6. Mikä on lempitekemisesi koiran kanssa?
7. Mitä mieltä olet television Cesar Millanista tai brittien Victoria Stilwellistä ja heidän metodeistaan?
8. Mitä koirasi inhoaa eniten?
9. Millainen olet itse koiranomistajana tai kouluttajana?
10. Mitä mieltä olet näyttelyistä ja niissä juoksemisesta?
11. Kuvaile ihanne koira ja kasvattaja.
Tämä menee ainakin
Pippuriparroille
Intoa elämään
Laurr
Luca, Vilille ja Svealle
ja
Vauhtipehkoille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti