Ikävä kyllä neiti syö kenkiä ja tuhoaa asuntoamme, joten olemme joutuneet eristämään sen keittiöön. Seuranaan sillä on sen oma boxi, leluja, luita ja yleensä pahvitölkkejä. Aamuisin piilotamme nameja ympäri keittiötä ja laitamme niitä pahvilaatikkoihin ja tölkkeihin, joita Taiga saa sitten repiä. Siltikin lähtiessä se yleensä huutaa (kirjaimmellisesti huutaa, ulvoo ja kiljuu) jopa 10 minuuttia, niin että kuulen sen hyvin ulos toisen kerroksen asunnosta. Sielua raastavaa, mutta olemme yrittäneet ryhdistäytyä ja päästä pikku hiljaa eroon koiran ''läheisriippuvaisuudesta'', jos sitä nyt voi siksi kutsua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti