perjantai 31. tammikuuta 2014

Vakuutuksien viidakossa

Muuttoa järjestettäessä olen joutunut ottamaan selvää erilaisista vakuutuksista. Sellaisista, mitä minulla on jo ja sellaisista, mitä ehkä tarvitsen uutta kotia ajatellen. Puolen tunnin vakuutustapaamisen jälkeen marssin konttorista ulos yhden lisälappusen kanssa. Tämä kummallinen lisälappunen takaa minulle siis laajan kotivakuutuksen, jonka vuokranantaja vaatii vuokralaiselta. Virkailijan mukaan minulla on myös aika hyvä ja kattava koko ajan tapaturmavakuutus. Siitäkään en tiedä sen enempää äitini ottamana ja samalla myös sen maksajana. Pää lyö aivan tyhjää eikä puoletkaa tädin viisaista sanoista ja neuvoista jäänyt päähän, vaikka kuinka yritän muistella niitä jälkikäteen. Voin aivan rehellisesti myöntää olevani pihalla kuin lumiukko, kun puhutaan esimerkiksi sijoittamisesta ja vakuutuksista. Lisäksi sain myöhemmin sähköpostiin uuden
ja tämän firman vakuutuslaskelman Taigasta ja siitä sitten nyt enemmän.

Taigalla on aina ollut vakuutus. Anu-kasvattaja otti vakuutuksen LähiTapiolasta Taigan ollessa pieni, koska niin yleensä tehdään sijoitusnarttujen kohdalla.(?) Vakuutus siirrettiin minun nimiini, kun sain Taigan virallisesti omaksi. Vakuutuksista ymmärtämättä olen kiltisti nyt maksanut kaksi vakuutuskautta mukisematta. Olen aina ajatellut, että vakuutus on hyvä olla. Taiga sairasteli paljon pienenä eikä nytkään olla vältytty eläinlääkärikuluilta. Taigan oudot vatsavaivat ja muut yllättävät ongelmat eivät anna mitään syytä luopua vakuutuksesta vielä aikoihin. Mutta entä jos?

Pienen perehtymisen jälkeen eri vakuutusyhtiöissä on suuriakin eroja korvattavavista asioista sekä hinnoissa. Lisäksi koiran iällä näyttää olevan vaikutusta vakuutukseen. Fenniassa vuosittain hintaa vakuutukselle tulee noin 220 euroa, LähiTapiolassa 240 euroa, Pohjolassa jopa 350 euroa riippuen omavastuun suuruudesta, IF:in tarkkaa summaa en tiedä mutta kennelliiton jäsenyys takaa ostajalle -20% alennuksen vakuutuksesta tässä puljussa. Eniten ehkä koko vakuutusasiassa kannattaa kiinnittää omavastuun osuuteen. Tällä hetkellä Taigalla se on 90 euroa ja voin toideta, että siitä ei kauheasti ole ollut apua. Fennia tarjosi 30 euron omavastuuta hiukan halvemmalla vuosihinnalla, mutta en sitten tarkemmin tiedä vakuutuksen muista kohdista. Se jääköön selvitettäväksi.

Haluaisinkin nyt kysyä lukijoilta teidän tilannetta koirien vakuutuksien suhteen. Onko koirallanne vakuutusta ja jos on niin missä? Lisäksi olisin innokas kuulemaan teidän kantaanne koiran vakuutusasioihin.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kuvia kuvia

Kuvapainoitteinen postaus tällä keraa. Ulkona on ihan liian kylmä minunlaiselle vilukissalle, mutta koira näyttää nauttivan täysin rinnoin. Taigalla on aika hyvä talvivarustus eikä yhtään pohjavillaakaan ole otettu pois. Itse olen panostanut hyviin ulkoiluvarusteisiin ja nykyisillä vaatteilla sietää ulkoilla jopa yli -20 asteen pakkasissa. Aurinko on paistanut monena päivänä ja metsien suojassa on ollut lämpöisempää. Neiti varmaan lenkkeilisi koko valoisan ajan, jos siltä kysyttäisiin. Itse olen taas kipeä, flunssan ja kurkkukivun valloilla, joten tunnin lenkit ovat ihan maksimi tällä olotilalla. 















sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Arkea ja vähän muuta

Kuinkas sattuikaan. Meillä koko porukka vietti uuden vuoden enemmän tai vähemmän sairaina. Ensin kuumetta ja sitten se kaikkien rakastama vatsatauti. Koiran käyttäminenkin perustui siihen, että kuka oli juuri sillä hetkellä parhaimmassa kunnossa. Nyt on kaikki jo täysin terveitä. Itsekin uskalsin eilen ihmisten ilmoille ja tänään agilityyn, jossa harmittavasti aika loppui kesken meidän ollessa viimeisimpinä. Uusi vuosi oli Taigalle tänä vuonna rankempi. Yksittäiset paukahdukset sekä poikien papattimatot eivät neitiä haitanneet edes lenkillä, mutta ilotulitus shown alkaessa Taiga oli mennyt täysin paniikkiin. Pitkä yö ja heti aikaisin aamulla pissalle. Muuten Taiga on ollut oma itsensä. Neiti on oksennellut muutamaan otteeseen ja ollut päivisin erittäin turhautunut ja tylsistyneen oloinen. Taiga varastikin omaksi ilokseen agilitykassistaan kolme lelua, jotka se ehti tuhota huomaamattani. Uudet lelut ovat nyt ostoslistassa ensimmäisenä! 


Uskaltauduin tekemään taudin hellittäessä kaikille mustikkapirtelöä, jonka maustin kevyesti sokerilla. Monen päivän puurolinjan ja paaston päätteeksi tämä oli erittäin mukavaa vaihtelua ja hyvää sellaista. 


 Taigan hoitopäivältä kuvia. Saippuoin ja pesin tassut ja parran sekä harjasin koiran läpi takuista. Taiga ei arvostanut parran pesu yrityksiäni ja siitä jouduin käymään pientä keskustelua neidin kanssa. Ylempi kuva Taigan päästä meni ehdottomasti ykkössuosikiksi kuvistani. Se ilme ja se katse, ei voi muuta sanoa <3




Kipeenä olemisen iloja. Kaivoin vanhan palapelin esille ja rakennettiin sitä siskoni kanssa. Lisäksi ollaan leikitetty ja hoidettu Taigaa. Itse tein vielä inventaariota huoneessani. Siivosin laatikoista turhia papereita ja vein kierrätykseen. Vaatekaappini sai kokea myös uudistuksen ja järjestelyn. Kaiken lisäksi järjestelin kaikki astiani kasaan ja laitoin ne nimikoituihin paperikasseihin odottomaan. Astioita on tässä muutaman vuoden aikana kerääntynyt niin paljon, että asetin itselleni täysikiellon minkään uuden kipan ostamiselle. Tosin näillä näkymin astiat saavat vallata vielä keväänkin laatikot ja kaappini, sillä muuttohaaveet vesittyivät ainakin tältä erää itsestä johtumattomista syistä. Seuraan kevään ahkerasti uusia asuntoilmoituksia ja kerään vielä lisää rahaa. Onneksi minulla ei ole mikään kiire mihinkään, sillä kotona on mukava olla ja kaikki sujuu hyvin.
Autoakin saa helpommin lainaksi tällä tapaa! :D