Kuvaton sepitys

Viime viikon fysioterapiasta oli Taigalle selvästi apua, sillä se tuntui olevan paljon vetreämpi ja innokkaampi seuraavina päivinä. Agilityssäkin neiti oikein lensi. Ryhmän vetäjäkin kehui ja ihmetteli Taigan vauhtia radalla. Ennen agilityä Taiga ei ollut ontunut moneen päivään etutassua, mutta nyt loppuviikosta ontuminen alkoi taas, takajalkaa neiti pomputtaa edelleen. Pääsiäislomat Taiga vietti porukoiden kanssa mökillä, josta tieto ontumisestakin tuli. Luustokuvaukset tulevat nyt yhä enemmän ajankohtaisiksi. Yritän selvitellä Taigan vakuutusasioita ja korvattavuutta, kun kyse on kuitenkin aikaisemmin tutkitusta ongelmasta, joka vaatii jatkohoitoa. Jos edes jonkun pennisen sieltä vakuutuksesta saisi.  Luustokuvausten jälkeen mennään varmaan sitten niihin verikokeisiin, ei tässä muu auta. Katsotaan sitten minkälainen diagnoosi näistä tulee.

Itse kökötin pidennetyn viikonlopun ensimmäisen päivän kotona ja mummolla syömässä. Loppuloma menikin sitten vatsataudissa ja kuumeessa sängyn pohjalla. Ulkomittari näytti muutamana päivänä +25 astetta (auringossa) auringon paistaessa täydellä teholla. Vähänkös otti päähän!! Tässä huomaa taas niitä yksinasumisen huonoja puolia. Kukaan ei ole keittämässä sulle puuroja ja valmistamassa sosekeittoja. Ei tässä muuten mitään, ei meinaa pysyä vaan pystyssä saati sitten jaksaa edes nousta sängyn pohjalta. Isona plussana se, että koira ei nyt tällä hetkellä majaile luonani, sillä kävelylenkit eivät tulisi kuuloonkaan tässä olotilassa.

Sunnuntaina agilityssä oli omatoimitreenit, johon ei päästy neidin lomaillessa sekä ohjaajan sairastaessa. Ensi viikko näyttää jälleen työntäyteiseltä: harjoittelu päiväkodissa jatkuu, treenejä, kavereita, muutamat kesätyöhaastattelut sekä viikonlopun hulinat Taigan kanssa. Tarkoituksena olisi ottaa Taiga heti perjantaina kylään. Toivottavasti tokenen tästä taudistakin muutaman päivän sisään. 

Terveisiä fysioterapiasta

Keskiviikkona kävimme Taigan kanssa fysioterapeutilla. Taigaa hoisi Tamara Merenvalta-Keskinen, jota minulle suositeltiin. Auton saaminen parkkiin Käpylässä oli ehkä koko reissun vaikein tehtävä, joten saavuimme vastaanotolle onnellisesti 5 minuuttia myöhässä, vaikka olin varannut parkin etsimiseen mielestäni riittävästi aikaa. Fyssarin taustoista en sen enempää tiedä, mutta vaikutti siltä, että hänellä oli jo monen vuoden kokemus takanaan. Tietoa ja taitoa löytyi ja jouduin toistamiseen ihmettelemään fysioterapeutin muistia siitä, kuka omistaa minkäkin eläinklinikan niistä puhuttaessa. Plussana kevätkuvia ulkoilureissuilta. =)

Ihan ensimmäiseksi Taiga sai esitellä ulkona lennokkaita liikkeitään hihnassa reippaasti kävellen. Sisällä kirjattiin Taigasta paperille perustietoja ja arjessa vaivanneita ongelmakohtia. Ongelmakohtia meillähän on oikean takajalan pomputtaminen, vasemman etujalan ontuminen sekä lihasjumit takaosassa. 

Tämän jälkeen fyssari kävi koko koiran läpi yksi puoli kerrallaan ja selitti samaa aikaan minulle, missä tuntuu mitä. Taiga oli tosi rennosti eikä sitä tarvinnut sen enempää lahjoa nameilla yhteistyöhön. Loppujen lopuksi Taiga näytti ihan nauttivan venytysliikkeistä ja painelusta. Ainoa vähän arka kohta missä neiti piippaili oli lanneselässä. Etulavan alueelta löytyi myös jumiutumia ja pientä arastusta, mutta ei mitään huolestuttavaa. Fysioterapeutti arveli, että Taigan  jäykät, suorat ja ulkokierteiset etuliikkeet aiheuttavat jumiutumaa etuosaan. Takajalat ovat vastaavasti epäsymmetriset eikä Taiga mielellään varaa testien mukaan painoa oikealle takajalalle. Oikea takajalka kiertyi myös ulospäin painoa lisättäessä/siirtäessä. Ristikkäiset raajat ovat yhteydessä toisiinsa ja juuri ristikkäin ontuminen on yleisempää kahden tassun ontumisessa (takaoikea-etuvasen).

Nivelet ja lihakset olivat kunnossa. Fyssarin mukaan myös polven patellat olivat kunnossa eikä eläinlääkärin toteamaa löysyyttä niistä löytynyt. Tamaran mukaan löysyyttä löytyi sen sijaan etuosasta. Mä en tiedä enää ketä sitä pitäisi tässä nyt uskoa. Tamara myös totesi, että yleensä takajalan pomputtaminen johtuu enemmänkin selän lihaksistosta tai siellä olevasta ongelmasta. 

Mitään varsinaista syytä ontumisille ei siis vieläkään löytynyt. Onhan se kurjaa katsoa välillä jopa kahdella jalalla menevää koiraa. Eläinlääkäristä saatiin viime kerralta niitä tulehduskipulääkkeitä sen verran paljon, että niitä menee nyt tarvittaessa yötä vasten, sillä ne selvästi auttavat ontumiseen. Luustokuvaukset ovat varmaan edessä jossain vaiheessa kevättä. Rahanmenoa ei voi estää. Pieni lottovoitto auttaisi asiaa paljon näin opiskelijan näkövinkkelistä. Taiga on edelleen minun nimissäni, joten hoidan sen aiheuttamat kustannukset, vaikka koira asuukin muualla...

Kotitehtäväksi saatiin tasapainolaudan päällä takajalkojen hallintatreenejä, venyttelyharjoituksia, syviä lihaksia vahvistavia treenejä, monipuolista liikuntaa sekä peruuttamiskäskyn harjoittelua. Lisäksi hierominen iltaisin on erittäin suotavaa. Agilityn harrastaminen saa jatkua ainakin vielä, kun mitään syytä mihinkään ei ole löytynyt. Tamara suositteli kuitenkin verikoetta, jossa tutkittaisiin kilpirauhasen toiminta jos ontuminen jatkuu. En ymmärrä millä tavalla kilpirauhanen liittyy tähän kyseiseen ontumiseen, sillä oirekuva internetin perusteella on aivan erilainen. Ellei se liity sitten johonkin neurologiseen juttuun? Taiga on nyt kuitenkin ollut todella pirteä ja iloinen. Neiti nauttii keväisistä ilmoista ja ulkoilee vapaana erittäin paljon.