Se Naapurin Hiljainen Tyttö

Kiusaamista vastaan! (klik klik)

#se outo, ujo, hiljainen, liian kiltti

#iloinen ja sosiaalinen höpöttäjä

#kutsumua

Kuka se on? Miltä se näyttää? 

En ole ryhmän kovaäänisin tai rohkein saati spontaanein. Olen rauhallinen ja ujo, mutta se ei tarkoita etteikö minulla olisi mielipiteitä. Tuttujen ja kavereiden keskuudessa olen iloinen ja sosiaalinen höpöttäjä. Maailmassa on harvoja ihmisiä, jotka oikeasti tuntevat minut ja näkevät paksun suojakilpeni alle. Ihmisiä, jotka arvostavat ja ymmärtävät minua sellaisena kuin olen. Sellaiset ihmiset osaavat antaa tilaa ja aikaa, enkä jää pahimmissa painajaisissakaan yksin. Mutta sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai näe kahta metriä pidemmälle, hidastakaa vähän. Antakaa minullekin mahdollisuus. Mainittakoon vielä, minua ei ole erityisemmin kiusattu missään elämän vaiheessa, mutta tiedän miten sanat ja teot voivat satuttaa. Erityisen herkkänä saatan pahoittaa mieleni jo pienestä asiasta, mutta sen huomaa kyllä. Uskokaa tai älkää, jos joidenkin tunteita on helppo arvata tai lukea, niin minä olen suorastaan avoin kirja. Onneksi edes Taiga on tässä tilanteessa samalla aaltopituudella. Taiga ei piilottele vaan siitä huomaa heti, jos se on ''huonolla'' päällä, kipeä, ylienerginen tai esimerkiksi kiihtynyt. Onko tämä sitten sitä koiran lukutaitoa?

Olen pieni ihminen

enkä sille mitään voi

parhaat hetket juoksee nopeaan

Maailma kulkee radallaan

se vähät välittää

mutta eikö voitais hidastaa

(Suurlähettiläät - Kuka pysäyttäisi kellot)

En ole outo tylsä kummajainen, vaikka viihdyn erilaisissa esimerkiksi koulun tapahtumissa selvänä. Ei se tarkoita, ettei minulla voisi olla hauskaa. Yksinjäämisen pelko on suuri, mutta taisteluhaluni ja eloonjäämisviettini vielä suuremmat. Solvaavat kommentit ja pettymykset voitte jättää kotiin, minä en aio tästä muuttua. Jos selvä seura ei kelpaa, niin se on täysin fine minulle, osaan hakeutua silloin toiseen seuraan. Hävettääkö ihmisiä vai pelkääkö joku, että kirjoitan iltasi menoista ja sanomistasi muistiinpanoja, joille voin myöhemmin nauraa. Tuskin jaksaisin olla niin ahkera, pidän omalla tavallani hauskaa ja lähden paikanpäältä usein hyväntuulisena ennen puoliyötä. Toisena hyvänä puolena herään seuraavaan päivään virkeänä enkä kärsi mokomista krapuloista toisten velloessa ''kostean illan'' (ja yön) jälkeen sängyn pohjalla.

Koirani Taiga on minulle erittäin rakas ja tärkeä. Koira on pakokeinoni todellisuudesta metsän siimekseen luontoon tai agilitykentälle. En tiedä missä olisin tällä hetkellä ilman Taigaa ja muutamaa rakasta ystäväniä.  Päässä velloo hirveät alitajuntani möröt, jotka kummittelevat ovien takana ja ajatuksissa. Uskallanko avata oven ja ottaa vastaan kaiken, myös sen mitä en pysty käsittelemään? Tällä kaudella jouduin jouduin jättäytymään hallikauden agilitytreeneistä pois. Minun piti valita salibandyharrastuksen ja agilityn välillä, valitsin salibandyn ihan oman kunnon ylläpidon ja jaksamisen perusteella. Vapaatreenikorttiinkaan minulla ei ole tällä kaudella varaa, joten toivon että pääsen muutamille kerroille tuuraamaan toisia halvalla. Käytännössä agilityn jättäminen tarkoittaa aina vähemmän aikaa ja iloisia hetkiä lajin kuin myös Taigan kanssa. Pelkkä metsälenkkeily ei korvaa agilitya ja sen tuomaa onnistumisen kokemusta ja iloa. Varsinkin niitä onnistumisen kokemuksia en voi saada koskaan liikaa.

Pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu

Kanna kun korteni maahan sortuu

Varjoista valoihin lentää anna

Siipien suojassa kanna

Sillä heikko on henkeni onnen orja

Temppeli sillä vain hento sorja

Kanssani kuljethan poikki tän sillan

Aamun ja viimeisen illan 

(Indica - Pidä kädestä)

Oletko hyvä kuuntelija? 
Onko sinulla mielestäsi hyvä ihmistuntemus?
Toimitko sanojesi mukaan vai jääkö se puheen tasolle?
Millainen on hyvä ihminen?



Don't let them in, don't let them see
Be the good girl you always have to be
Conceal, don't feel,
don't let them know
Well, now they know!
(Idina Menzel - Let it go)

Pää pystyssä läpi harmaan kiven! 


Tässä vielä hyvä artikkeli liittyen alkoholin käyttöön, suosittelen lukemaan! 
--> http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/mikset-sa-dokaa-urpo/1864718'

Välikuulumisia part2

Olen törmännyt tämän lähiaikoina lukuisiin arki alkaa -kirjoituksiin sekä mainoksiin, joten pitää minunkin kirjoittaa ainakin välikuulumisia  jos ei mitään muuta. Taigan arki alkoi käytännössä jo viime maanantaina, kun koulut alkoivat. Itse aloitin koulun maanantaina ja lopetin työt vasta viikko sitten perjantaina. Ei jäänyt montaa päivää aikaa kerätä voimia. Viikonloppua vietin hyvän ystävän läksiäisten merkissä, Taigaa lenkittäessä ja hoitaessa sekä sunnuntaina Helsingin ravintolapäivillä. Voi että tuli vatsa täyteen, söin kolmea erilaista ruokaa ja maksoin koko hässäkästä vain 10 euroa. Tällaista lisää kiitos! No mutta asiaan. 

Taiga vietti heinäkuun lopulla viikon mökillä ja sen jälkeen neiti on oleillut kotioloissa. Taigan arki alkaa kunnolla vasta syyskuun alusta, kun äitini palaa töihin. Muutaman viikon Taiga on saanut jo harjoitella yksinoloa pienissä erissä eikä neiti kyllä turhia inise! Taigan yksinolo ja arki vaihtelee paljon yhden vuorotyöläisen takia. 

Pari viikkoa taaksepäin perjantaina juoksin suoraan töistä junaan ja kiiruhdin Maailman voittajaan messukeskukseen kehän laidalle roikkumaan ja shoppailemaan. Mukaan lähti kassillinen ilmaisnäytteitä, joita rohmusin joka kojusta. Ompahan Taigalle nameja koko vuodeksi! Ostin lisäksi Taigalle Onegalta pannan, 12 kg ruokaa ja muutaman luun. Kokeiluun lähtivät myös paljon mainostettua Petit -märkäruokaa pussissa ja tölkissä. Aiemmin kesällä Taiga sai myös Hurtan punaisen sadetakin Peten koiratarvikkeen alennusmyynneistä sekä pulloälypelilelun, josta neiti ei ole toistaiseksi tajunnut yhtään mitään. Vähän se sitä tassulla yritti pyörittää ja murisi sille, kun herkut eivät tulletkaan ulos.

Viime lauantai-illan vietin yksinomaan Taigan kanssa. Käytiin pitkällä lenkillä ja sen jälkeen Taiga makasi jaloissani rapsutettavana pitkän aikaan. Neiti oli niin hellyyden kipeä! Ehdittiin me vähän leikkiäkin rotalla ja marsulla sekä temppuilla. Taigaa on niin ihana nähdä, se on aina yhtä iloinen, yhtä hännänheilutusta ja pusuja vaikka oltaisiin nähty päivä sitten. Nyt välissä oli lähes viikko ja toinen pitkä koiraton viikko alkoi maanantaina. Minulla oli koulua päivisin noin 8.30-16 ja illat menivät joko treeneissä tai kouluhommia väkertäen.

Viime lauantaina olin ottanut jopa kameran lenkille mukaan, mutta ainoa onnistunut kuva oli tämä alla oleva, missä Taiga seisoo puunrungolla. Neidillä oli koko lenkin niin kiire, että siitä näkyi ajoittain vain häntä. Taiga ainakin sai liikuntaa juoksemalla hullun lailla ympäri metsää silkasta ilosta sekä hajujen perässä. Se siitä kuvausreissusta sitten.

 Keskiviikkona äiti toi Taigan muutamaksi tunniksi kylään. Yritin epätoivoisesti ottaa neidistä taas kuvia, mutta kaikki näyttivät kutakuinkin tältä eli heilahteneilta. Keskiviikkona käytiin ihan tunnin verran kunnon lenkillä. Piipahdettiin myös koirapuistossa heittämässä keppiä. Loppumatkasta kastuttiin molemmat kun alkoi sataa.

Olen päättänyt tehdä Taigalle itse fleecepannan, jota alan väkertämään ensi viikosta. Myöhemmin siis luvassa näin teet pannan ala Maiju + hyvät sekoitukset muita ohjeita. 

Lellintää ja mökkeilyä

Taiga on viettänyt taas paljolti mökkielämää tai vastaavasti rauhallista kotieloa ulkona torkkuen. Viikko sitten viikonloppuna Taiga oli mukanani mökillä Tammisaaressa, ensimmäistä kertaa tänä vuonna! Meillä oli erittäin onnistunut reissu eikä säässäkään ollut mitään valittamista. Sen verran lämmin oli, että neiti ihan omatoimisesti lenkillä kahlasi järveen viilentymään (ensimmäistä kertaa ikinä) :O. Keppiä Taiga haki ihan mielellään, kunhan ei uimaan asti joutunut. Mustikoitakin löydettiin ja tuntui siltä, että Taiga on kyllä meidän porukan kovin marjastaja. Syötiin paljon myös vadelmia suoraan puskista. Kalaan en ikävä kyllä ehtinyt, mutta Hangossa tuli piipahdettua. Ihana meri, pienet kahvilat etenkin uusi löytö Alan's cafe, jossa kahvin ja minkä vain makean kakkupalan sai hintaan 3e! Uudesaan mökille suunnataan heti perjantaina, tosin oma meneminen on hiukan epävarmaa vielä, mutta Taiga pääsee varmasti taas ihaniin merimaisemiin. Mä niin rakastan merta!

Näkymää Hangon kalliolta, avomeri.

Hangosta löydettiin lampi täynnä lumpeita ja sorsia!

Täysin tyyni, aika harvinaista. 

Kuumilla ilmoilla Taiga lenkkeilee aamulla ja myöhään illalla. Jonkun verran ollaan viety Taigaa myös Tuusulanjärvelle kahlailemaan päivisin. Eilen neiti haki kepin kolme kertaa niin syvältä, että se joutui ihan uimaan. Ensimmäisellä kerralla Taiga kääntyi jo takaisin päin, mutta pienellä rohkaisulla neiti haki kepin. Ehkä Taiga on niin hulluna keppeihin, että vesikään estä neitiä saamasta niitä. Palkaksi riehuttiin nurmikolla ja sitten sai oikein antaumuksella hieroa itseään nurmikkoon ja heiniin.

Kodin vahtipaikka 

Nään Taigaa nykyään niin harvoin, että lellin neitiä joka kerta kuulemma ihan liikaa. Mutta kun on ollut kauhea ikävä! Taiga vaatisi nyt kyllä enemmän peruskoulutusta ja rajoja, koska siitä on tullut ihan monsteri tietyissä asioissa. Pihan vartioiminen, mustasukkaisuus, epävarmuus ihmisten kanssa ja vieraiden näykkiminen pitäisi saada kuriin. Minun on vähän vaikea Taigaa kouluttaa, koska se asuu eri osoitteessa enkä mitenkään pysty olemaan kaikissa tilanteissa mukana. Neuvoja osaan antaa, mutta siihen se sitten jää. Taigan käyttäytyminen etenkin mökillä on jo välillä ihan huolestuttavaa. Naapurin kissat kärsivät ehkä eniten Taigan läsnäolosta. Kotona Taiga käyttäytyy nätimmin eikä esimerkiksi pihan vartioiminen ole niin iso juttu kuin mökillä. Taiga olisi toisella mökillä viihtynyt myös yöt pihalla, mutta väkisin raahattiin sisälle varmuuden vuoksi. Eihän neidillä ole mitään aitausta tai suojaa tarpeen tullen. Missä menee raja, mikä on sitten liikaa missäkin? 

Mites muiden lukijoiden koirat pärjää helteellä, miten teillä vilvotellaan?

Välikuulumisia

Työt jatkui, joten Taigakin palautui kesämökiltä ainakin viikoksi kotiin. Sinä aikana ollaan ehditty lenkkeilemään, uimaan, ulkoilemaan ja leikkimään. Käytännössä ihan sitä meidän perusarkea siis. Aurinkokin on päässyt paistamaan ja lämpötilat ovat kirineet yli 25 asteen muutamana päivänä. Uintireissu Tuusulanjärvelle piristi kummasti etenkin koiraa. Itsehän en edes sormellani veteen koskenut.

     

Uimisen jälkeen on ihan pakko pyöriä ja hangata päätään. 

Viikonloppuna Taigalla oli vieras, kun Sandy-kaveri majaili meillä lauantain ja sunnuntain. Rio oli sillävälin Juvalla hakemassa ainoana pippurina ROPIN ja himoitun Finsieger-pisteen. Sandylla ja Taigalla meni pääsääntöisesti ihan hyvin. Vähän piti käydä koirien välistä arvotaistelua murisemalla puolin ja toisin. Taigan lelut jouduin myös takavarikoimaan mustasukkaisuuden takia. Kahden koiran lenkitys oli lähes haastavaa, sillä Taiga ei ole tottunut kulkemaan toisen kanssa, jonka seurauksena hihnat olivat jatkuvasti solmussa. Totesin myös hihnojen pituuksien olevan hankala, ideaalitilanteessa molemmilla olisi samanmittaiset remmit. Kahden koiran omistamisessa on paljon hyviä puolia, mutta niinkun kaikessa asioilla on myös kääntöpuolensa. Muutama kuukausi sitten olin varma, että tulen ottamaan 1-2 vuoden sisällä toisen koiran. Tarkemmin asiaa pohtiessa olen muuttanut mieltäni varmaan sata kertaa. Onneksi päätöksiä ei tarvitse tehdä heti vaan antaa ajan kuljettaa.

Mitä meidän lähimetsälle on oikeen tapahtunut!! 

Ruotsista saatiin myös hyviä uutisia. Taigan serkku ''Busterin Elvira'' on astutettu uroksella High Magic Point Des Forbans Du Roc D'Hervieux ''Laban''. Pennut tulevat kennel Hilfies:iin Ruotsiin. Liekö pennut jo sitten syntyneet, en osaa sanoa. Taiga on saanut vuoden aikana paljon lisää sukulaisia niin Nitro-papan kautta kuin Rätti-vaarin ansiosta. Taigan omista täysisisarista ei ole hetkeen kuulunut mitään, jotain yhteistä tapaamista olisi kyllä kiva järjestää. Viikonloppuna Taiga mökkeilee, mutta ensi viikolle olisi luvassa verijälkitreenit yhdessä koirakaverien kanssa. Agilityn vapaatreenejä olisi myös, mutta ei me näin lämpimällä säällä viitsitä mennä paahtumaan hiekkakentän reunalle.

Vielä viimeisenä muistakaahan taas rakkaat ystävät tämä: älä jätä koiraa helteillä autoon! Tässä vielä linkki artikkeliin. 

Taukoa

Taiga on lomalla ja blogi pitää hetken päivitystaukoa. Taiga lähti viikko sitten mökille ja aikoo viipyä vielä toisen viikon vahtikoiran tehtävissään. Naapureiden kissat meinaavat ajaa Taigan hermoraunion partaalle, niin paljon hajuja ja jahdattavaa. Yhden linnunkin Taiga ehti tappaa silmän välttäessä ja taisi se neiti vähän naapurin koiraakin napata, kun se eksyi karkureissullaan Taigan OMAAN pihaan. Kauhea, mikä hirviö meillä onkaan. Muuten pikku neidin loma kuluu lenkkeilessä ja nukkuessa.

Itse olen töissä vuoropäiväkodissa ja yritän ohella nähdä paljon ystäviä ja tehdä kaikkea mukavaa. Ensimmäisen palkan kuitti järkytti niin pahasti, että viikonloppu on mennyt lähes mököttäessä. Työpaikka ei ole ilmeisesti muistanut toimittaa verokorttiani palkanlaskentaan tai on tapahtunut jokin sekaannus, sillä tämä neiti maksoi juuri palkastaan 3/4 osan veroja eli hiukan yli 60% verran siitä normaalista 6-7% veroprosentista. Millähän sitä ensi kuun oikeen sitten elää?

Kuvakuulumiset

 

Taigaa vähän oksetti taas ja koko yön läpi... 

Kolmas lomaviikko starttaa!

Taiga vietti lähes koko ensimmäisen ja toisen lomaviikon luonani ja kerrostaloelämään tottuminen sai hyvän pohjan. Viimeisimpinä päivinä Taiga vain vähän murahteli käytävän äänille. Huikea parannus siihen mistä lähdettiin. Vaikka ensimmäinen lomaviikko oli erittäin sateinen, ulkoiltiin Taigan kanssa ihan normaalisti kunnon lenkkejä. Sain koeajaa uudet coretex-kengät muutaman otteeseen. Kävimme myös ainakin kolmesti lähikoirapuistossa heittelemässä palloa. Yhtenä päivänä saimme jopa seuraa kääpiövillakoirasta sekä terrierimix-koirasta. Taigalla oli niin hauskaa: se juoksi kilpaa, leikki hippaleikkejä ja vähän paini koirien kanssa. Ei olla neidin kanssa käyty varmaan yli vuoteen koirapuistoissa, mutta nyt asiaan tulee muutos. En ole vähään aikaan nähnyt Taigaa niin onnellisena/iloisena toisten koirien seurasta, että tätä myös jatkossa. Neiti olikin erittäin väsynyt tunnin leikkien jälkeen ja nukkui aamulla ihan kymmeneen asti, joka on meillä aika harvinaisuus. Taiga on selkeästi aikuistunut ja kasvanut. Se ei ole enää Niin mustasukkainen tai varovainen toisten koirien kanssa. Kyllä se ihan ylpeäksi omistajan sai. Samaisella lenkillä saatin kehuja erittäin hyvästä käytöksestä ohitustilanteissa sekä tottelevaisuudesta ulkona. Ollaan me siis jotain tehty oikein.

Pari viikkoa sitten elämääni kuuluin myös harvinaista herkuttelua, kun käytiin perheen kanssa syömässä Haikon kartanossa Porvoon liepeillä. Hieno ravintola ja mahtavat ruuat. Söin ensimmäistä kertaa elämässäni kolmen ruokalajin illallisen ravintolassa. Ehdittiin myös käydä tervehtimässä perheen kummilapsia ja leikkimässä heidan kanssaan puistossa. Samaisena iltana tehtiin hyvää ruokaa rakkaan ystäväni kanssa ja tutustuin ensimmäistä kertaa kikhernepihveihin tai ylipäätänsä kikherneisiin. NamNam! 

Päättäri lauantaina otin hoiviini toisen kaverini ps käppänät (Sandyn ja Rion) ylioppilasjuhlien tieltä. Hain koirat meille muutamaksi tunniksi pitämään seuraa Taigalle. Sandy ainakin näytti nauttivan parvekevahtikoiran roolistaan, kun taas Rio makoili sammakkoasennossa matolla. Lenkitykseen osallistui myös Salla, sillä kolmen koiran kanssa meneminen olisi ollut hiukan haastavaa. Vähän Sandyn ja Taigan piti toisia kyräillä, mutta muuten kaikki meni tosi hyvin. Koirien palautusreissulla piipahdin samalla kahvilla ja kakulla juhlissa.

Eilen eli lauantaina otin auton alleni ja huristelin Tampereelle kääpiösnautserierkkariin. Ajallisesti matkaan meni hiukan alle kaksi tuntia, joten ei ollenkaan paha. Näyttely alkoi hyvin aurinkoisissa ja lämpimissä tunnelmissa ja toinkin kotiin tuliaisena palaneet olkapäät ja polvet, auts. Vettä alkoi sataa 1-2 aikaan ja sitä tuli sitten kuuroittain välillä ihan taivaantäydeltä. Kotiin auton nokka kääntyi vähän ennen neljää, kun viimeisetkin musta-hopeat olivat pyörähtäneet yksilöarvostelussa kehässä. Ainiin ja ehdittiin me myös viikolla käydä Anun luona ja lenkillä. Lenkkeiltiin noin 1,5 tuntia Espoossa meren lähistöllä ja Taigasta löytyi heti yksi punkki! Harmikseni olen vielä yhden viikon lomalla huoh, olisin halunnut jo töihin tienaamaan. Taiga on luonani koko viikon, sillä Sallalla on aamuvuoroviikko. Mitään ihmeellistä ei olla suunniteltu, ehkä kyläilyä mummolassa, kavereiden tapaamista ja viikonlopuksi mökkireissu sään salliessa.

Mun supernainen tassu ojossa valmiina pelastamaan maailman.