Kevät koittaa, valo taas pitkän talven voittaa

Kevät kolkuttaa ovella. Aamut ovat olleet usein turhankin kylmiä, mutta päivisin ihana auringon paiste on saanut vedet valumaan räystäistä ja tien pinnat sulamaan. Ikävä kylmä tuuli on kuitenkin pitänyt huolen edelleenkin lämpimästä pukeutumisesta. Tälle viikolle oli onnekseni luvattu jopa plussa-asteita muutamaksi päiväksi.

Eilen toimin oven avaajana virpojille, joita kävi jopa huimat 5 kappaletta. Kerrostalossa asuessani meillä ei käynyt koskaan ketään, joten uutta tämäkin.

                  

Vihdoinkin pääsi myös Taiga näyttäytymään Nasulle ja Tenholle Espooseen Anun luokse. Anulla odotti Josen siistimisoperaatio, johon en ollut osannut varautua. Nasu oli nyppinyt Josen loppuun, kun tulimme, joten aloimme yhdessä siistiä koiraa. .Nasun blogissa muutama kiva kuva ja juttua lisää! Josesta tuli jopa hienompi, mitä osasin odottaa ja vielä näillä taidoillani. Saatiin me tosiaan siihen aikaakin uppoamaan.

Luusereiden trimmikurssilta pongasin muutaman erittäin kivan villaveitsen sekä jotain muita tarpeellisia työvälineitä, joita pääsin Joseen kokeilemaan. Seuraavaksi ostoslistalla onkin tälläisiä tavaroita:

Show Tech medium (toinen oli kuvassa mukana vertailun vuoksi)

Real Hauptner 10

Taiga on tällä hetkellä hyvässä karvassa, vaikka tosin jalkakarvat ovat vielä hiukan lyhyet. Ensi viikolla soitan ja varaan ajan neidille sterilisaatioon huhtikuun lopulle. Lisäksi täytyy selvitellä vielä Someron luonnetestiin osallistumista, koska haluaisin suorittaa sen ennen leikkausta. Kesän agilitykurssien ilmottautumiset meni jo. Nyt toivotaan, että pääsisimme jatkamaan ryhmässä! Pääsiäinen tarjoaa myös KAT jäsenille vapaavuoroja Ojankoon  perjantaille, jonne olemme ainakin tämän aikataulun mukaan suuntaamassa. 

Mukana menossa  Anulla oli myös Doni, Tytti, Friidu ja Tenho. Kamera oli kyllä pakattu mukaan, mutta työntäyteisen illan aikana en muistanut tai edes tajunnut ottaa kuvia.

Tässä vielä muutama kuva tämän aamuiselta lenkiltä metsästä. Eksyimme ikävästi Taigan kanssa hiihtoladulle, josta ainoa tie pois oli umpihanki, josta ehkä joku oli kävellyt muutama viikko sitten. Onneksemme hanki ei upottanut pahasti ja selvisimme jälleen polulle metsään. Joku viisas olisi varmaan palannut takaisin tulo kohdastamme, mutta olin harhailllut siinä samaisessa metsässä jo tarpeeksi, joten päätin vaihtaa suuntaa :D Reilun tunnin lenkki venyi toisella tunnilla, mutta näin ihanassa ilmassa se ei haitannut yhtään. Kuvia on paljon, mutta laitan tähän nyt vain muutaman. Olisi varmaan fiksua perustaa johonkin toiseen palvelimeen oma kansio kuville, jonne sitten lataisi koko lenkin saldon ja linkittäisi tähän...

Kuraeteinen odottaa jo valmiina lenkkien jälkeen. Pöydällä pari pyyhettä,  Isle of dog -shampoo sekä herkkuja 

Möröt piiloon, täältä tullaan

Taiga on täysin tervehtynyt. Häntä heiluu, juttua riittää, riehumista sekä loppumaton ruokahalu. Onneksi minullle sattui koulusta lomaa samaan aikaan, sillä Taiga juoksutti minua pihalla 1-3 kertaa yössä kolmen päivän ajan. Lisäksi kiitän jotain ylempää tahoa mahtavista unenlahjoistani. Nyt arkeen kuuluu lähinnä lenkkeilyä ja kotikulmilla riehumista. Itse kävin tänään Luusereiden trimmikurssilla kuuntelemassa Ninnin opetuksia koiran siistimisestä.
Sillä välin Taiga oli päässyt muun perheen mukana Tuusulanjärven jäälle ulkoilemaan. Nasun kanssa oli taas puhetta, että mentäisiin lenkille keskiviikkona minun kouluni jälkeen yhdessä. Toivottavasti tällä kertaa idea toteutuu!

Kyhäilin tässä myös Taigan sairastaessa listan koiran ensiapulaukusta, joka kulkisi Taigan mukana reissaillessa. Tavaroita ja lääkevalmisteita on jo kiitettävästi, mutta itse laukku uupuu. Lisään lopullisen kuvan ja listan siitä, kun saan sen valmiiksi.

Tutustuin myös yrjälän puuroon. Tässä ohje, joka vaikutti hyvältä. Monien kummallisten suurimoiden puuttuessa kaapistani jätän puuron valmistuksen myöhempään.

Yrjölän puuro
100g tummaa riisiä
100g hirssisuurimoita
100g tattarisuurimoita
100g ohrasuurimoita
noin 2 litraa vettä
(2kpl porkkanaa)
100g kylmäpuristettua pellavaöljyä TAI auringonkukkaöljyä

1. Liota suurimoita ja riisiä 6-10 tuntia. Keitä seosta noin 1 tunti liedellä hiljalleen. Kasviksen voi lisätä puuroon soseena tai haluamalla tavalla jos haluaa edes laittaa.
Puuron voi pakastaa, joten suosittelen tekemään isompia annoksia kerralla. =)

Taiga on pipi :(

Eilen kasvattajan hoidosta kotoutunut koira lenkkeili ja söi illalla vielä normaalisti. Puoli yhdentoista aikaan illalla/yöllä Taiga oli kauhean levoton, vinkui ja halusi ulos. Lähdin neitiä vielä käyttämään ja syy tähän käytökseen selvisi heti porttien ulkopuolelle päästyämme: ripuli. Osasin varautua yöhön ja jätin kaikki ulkovaatteet kenkineen näkyville ja otin koiran viereeni yöksi. Muutaman kerran Taiga herätti minut yöllä ulos. Aamuna Taiga oli tosi väsynyt, apea ja nukkui vain omassa kopissaan. Hain heti kaupasta piimää ja yritin tarjota sitä, ei kelvannut. Aamulenkillä sama ripulointi jatkui. Mistä ihmeestä sitä tavaraa riittää, jos koira ei edes syö.  Viimeinen kakkantamisyritys oli kauhekseni nestettä, jossa oli verta. APUA. Kotona canikurit, vähän piimää ja vettä pakkosyötöllä. Menin hiukan myöhemmin kouluun pakollisille luennoille, jotta pystyin aamulla tarkkailemaan koiraa. Iltapäivällä oli kotona ripulit sisällä odottamassa. Olisi pitänyt vaan jättää koko päivä väliin ja kärsiä sitten rästitehtävistä (omatunto kolkuttaa ja voi että tätä huolen määrää). 

Myöhemmin tänään alkanut myös oksentelemaan. Vesi pysyy sisällä vaihdellen, mutta canikur ei. Ripulointi jatkuu. Olen juottanut Taigalle vettä pienissä erissä pipetillä avustaen. Muuten Taiga vain nukkuu. Huomenna varmaan sitten eläinlääkäriin jos tilanne jatkuu vielä samana. 

Löysin hyvän sivuston akuutista ripulista ja oireenkuvista, hiukan kevensi ja helpotti taakkaa, kun tietää mitä tekee. 

http://www.elainlaakariin.fi/akuutti-koiran-ripuli/

Taiga lomailee, omistaja juoksee

Kevään kalenteria

Maaliskuu:
- Lenkille kasvattajan kanssa -> Taiga hoidossa 4 pv.
- trimmikurssin toinen osa (siistintä) Lohjalla?
- Treffit Tenhon ja Nasun kanssa? =)

Huhtikuu:
-Luonnetesti Somerolla?
-Taiga leikataan

Toukokuu
-Kesän agilitykurssit alkaa

Näinkin tyhjältä näyttää Taigan kalenteri. Minun kalenteri sen sijaan pursuaa koulutehtäviä, tenttejä, harrastuksia ja paljon muuta. Syksyn suunnitelmista en osaa sanoa vielä mitään varmaan, koska asuinpaikkakuntani saattaa vaihtua tässä kesän aikana Tarkoituksena olisi kuitenkin pyörähtää muutamissa näyttelyissä sekä saada vakituinen agilitypaikka hallikaudelle jos jään pk-seudulle asustelemaan.
Lisäksi hakutreenien aloittaminen ja verijäljet odottavat lumien sulamista.

Tässä vielä jotain kuvin:

Taigan takki (Tarjoustalo 16e), lämmin ja ihan hyvää materiaalia oleva perustakki karvavuorella. Kuvasta näkee myös Taigan nykyiset olemattomat jalkakarvat. Päätettiin Ninnin kanssa nyppiä ja saksia ne ihan lyhyiksi. Tämä helpottaa huomattavasti talvikeleillä, kun isoja lumipaakkuja sekä takkuja ei pääse syntymään. Myös koiran puhtaanapito helpottui huomattavasti.

Taiga on ollut taas vähän vaisun oloinen. Sitä ei oikeen huvita mikään muu kuin ruoka. Syynä mahdollinen valeraskaus?

Karvasaldoa, jota ei enään onneksi ole!

Korvat nypittynä. 

THAIMAAN TULIAISIA =)

 Kännykän kuoret, kaksi hajuvettä, joista erityisesti tuo escadan cherry in the air on aivan ihana. Sain myön kaksi perus mustaa laukkua sekä joitain vaatteita.

Viikkokatsaus

Taigan kanssa kaksinelo, muiden perheenjäsenten lomaillessa Thaimaassa, on sujunut tosi hyvin. Minullekin sattui tälle viikolle ns. hiihtoloma koulusta, joten Taiga on päässy pitkille lenkille ja saanu huimasta huomiota. Taiga on myös osannut temppuilla ja koetella mun hermoja. Toissapäivänä esimerkiksi Taiga karkasi naapurin lintulaudalle ja syömään naapurin mummon variksille heittämiä ruuantähteitä. Sain sen kiinni itse teossa ja sanoin sille pikkasen liian tiukasti. Kannoin koiran kotiin ja huomasin, että Taiga otti mun torumiset aika raskaasti. Ihme vinguntaa, mun jaloissa pyörimistä, tökkimistä ja tärinää. Neiti ei suostunut ees syömään sitä vähää aamupalaa, josta karsin suurimman osan pois. Tänään riittikin sitte pikkunen älähdys ja Taiga tuli heti kiltisti sisään ulkoa.  Minulta meni  jotenkin täysin hermot. Kerta ei ollu ensimmäinen, kun Taiga karkaa sinne ja pistää vähän vihaksi muutenkin naapurin mummon tapa ruokkia variksia, joita sitten riittää tässä meiän pihapiirissä vaikka muille jakaa. Lisäksi ne ruuat mitä se laittaa niille linnuille on välillä ollut homeessa/pilalla ja meidän neiti on vaan popsinut niitä :/. Ärsyttävä se mummon tapa ja sitte samalla vielä Taigan ahneus ja itsepäisyys siinä tilanteessa. Kun sain koiran sisään jouduin jättämään sen hetkeksi eteiseen oven taakse ja mennä ite rauhottumaan keittiöön, etten tekis mitää tyhmää.

Vanhempaa kuvasatoa. Taiga ja Rio metsässä.

Bichon- tytöt Helmi takana ja Sylvi edessä. 

     






       


Tähän viikkoon on mahtunut myös paljon muuta. Lenkkeilyä yhdessä Rion ja Sandyn kanssa, bichon frise- tyttöjen hoitoa keskiviikkona sekä pienimutoisesti agilityä ja tokoa kotona. Lisäksi ollaan lenkkeilty lähimetsissä 2 tuntia päivässä, kyläilty mummoloissa sekä nypitty karvaa. Huomenna vihdoin loppusiistintä trimmiin Ninnille ja Taiga on valmis ainaki hetkeksi. Omat hermot oli mennä varsinkin kaulan ja poskien nypinnässä. Karva oli tosi tiukassa ja sitä oli PALJON. Ens kerralla saa ainaki posket jäädä trimmikoneen käsittelyyn.

Thaimaan saldoa Sallalta lähi järvestä 

Tarjoustalosta tarttui uusia leluja Taigalle. Halpoja meidän kulutukseen nähden 3e/kpl.

Muuta elämän viimeaikaisista tapahtumista lyhyesti:
- ensimmäiset ristiäiset, joissa olen ollut
- sain pitää 2 viikkoa vanhaa poikavauvaa sylissä, ihanaa!! <3
- päätös hakea yliopistoon uudelleen yhteishaussa (luokanopettaja, kotitalouden opettaja)
- ruokakokeiluja ja paljon jälkiruokia (ehkä vähän liikaa, kuten mustikkapiirakkaa, vispipuuroa, suklaakeksejä sekä pannukakkuja viikon aikana) ;P
- koulutehtäviä, tenttejä ja stressiä

Hedelmäinen kanasalaatti, maitoa ja puolukkavispipuuroa. Njam!

Maijun viikossa soi:

Taylor Swift - I knew you were trouble
Clavin Harris ft. Florence Welch - Sweet nothing
Avicii vs Nicky romero - I could be the one
Maria Mena - Homeless ja All this time

Kevään merkkejä ilma täynnä: linnut laulaa, vettä tippuu räystäiltä ja aurinko paistaa =)
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


Yritän seuraavaksi kirjoitella meidän kevään suunnitelmista. Lisäksi julkaisua odottaa Taigan puuhanurkka-teksti kunhan saan kuvat vielä kasaan.

11 asiaa minusta

Jenni Milan elämää- blogista heitti mulle tälläisen haasteen. Teen tästä tällä kertaa vain itseä koskevan osan, sillä olen jo vastaillut muutamaan samanlaiseen lähes samoilla kysymyksillä.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Jokaisen haastetun pitää siis kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11 kysymykseen pitää myös vastata.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat.
4. Haastettujen pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Pitää kertoa, että heidät on haastettu.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta

1. Olen ikuinen eläinfriikki. Siis ihan oikea friikki. Hevoset, koirat ja kaikenlaiset karvaiset otukset ovat kuuluneet elämääni aina. Etenkin ratsastusharrastus tutustutti minut tähän maailmaan. Olen myös nuorempana autellut muutamana kesänä navetassa ja hoitanut vasikoita tuttavaperheen mökin lähistöllä. Pikku serkuillamme oli taas aikoinaan omia kanoja, joita tuli (aina harvoin) käydessä pideltyä sylissä, kanalaa siivottua sekä pieniä munia etsittyä. Ystävien ja sukulaisten koiria olen aina hoitanut. Päällimäisenä mielessä vieläkin elossa oleva cairnterrieri narttu  Cessi (Kuonomäen Cappuccino), joka on edelleenkin minulle tärkeä. Lisäksi sydäntäni ovat koskettaneen walesinspringerspanielinarttu Nelli sekä myöhemmin perheen toinen samanrotuinen pentu Peppi. Pepistä sen verran, että jos veljeni ei olisi ollut allerginen tämä koira todennäköisesti asuisi meillä? Mainittakoon vielä viimeisenä, että olen omistanut tähän mennessä 4 venäjänkääpiöhamsteria sekä kaksi risteytysmarsua.

Cessi vuodelta 2010

Minä ja vasikka 2007

                  

Minä ja Cikku-poni 2008

                                 

Nilo&Noa veljekset 

2. Lukeminen on yksi lempiharrastuksistani. Joskus kirjoja tulee luettua paljon ja välillä on taas aikoja, että ei lue mitään. Lukio ja koulunkäynti latisti vähän lukemisintoani, mutta yleensä lomilla ja kesäisin se on palannut takaisin. Lukulistaltani löytyy kymmeniä kirjoja, joita olisi kiva lukea. Esimerkkinä Finlandia-palkinnon saanut kirja: Rosa Liksom- hytti nro 6 ja Sinuhe eegyptiläinen sekä monet muut klassikkokirjat, jotka odottavat aikaansa.

3. Rakastan ruuanlaittoa. Erityisesti jälkiruokien tekeminen kuuluu lemppareihin, mutta pidän myös erilaisten pääruokien valmistamisesta. Henkilökohtaisesti en välitä punaisesta lihasta ja usein minulle tehdäänkin oma ruoka muiden syödessä jotain sisä/ulkofileitä. Kala sen sijaan kuuluu joka viikkoiseen ruokalistaani. Olen pienestä pitäen oleillut joka kesä äidin vanhempieni mökillä saaristossa merellä, jossa kalastaminen ja ruuanlaitto kuuluivat tyypillisesti ohjelmaan.

                                                         

4. En erityisesti pidä limuista. Esimerkiksi coca-cola on sellaista myrkkyä, joka ei tästä kurkusta mene alas kuin pakolla. Vissyjä olen vasta myöhemmällä iällä alkanut sietämään. Joitan limuja voin juoda, mutta yleensä valitsen limun sijasta mehua, maitoa tai vettä.

5. Olen aina halunnut oppia soittamaan pianoa. Koen olevani meidän perheen musikaalisin ihminen, vaikka esimerkiksi laulaminen ei ole ihan minun juttu, vaikka siitä pidänkin. Tulevaisuuden haaveena on ostaa joskus piano ja alkaa käydä tunneilla.

6. Pienenä haaveilin omasta kennelistä. Välillä se käy yhä mielessä, mutta tosiasiat palauttavat minut yleensä maanpinnalle. Aluksi olin ihan varma, että rotuni olisi walesinspringerspanielit, mutta nykyään koko kasvatustouhu arveluttaa puolin ja toisin.

7.  Olen 170 cm pitkä, perheeni ja lähisuvun pisin isän puolen tätiäni lukuun ottamatta. Haluaisin olla vielä muutaman sentin pitempi. Mukavuudenhaluni takia en tykkää käyttää korkokenkiä, vaan panostan kengissä laatuun, merkkiin ja mukavuuteen.

8. Oma huoneeni on aina sekaisin ja vähän sotkuinen. Sotku ei haittaa minua muualla kuin keittiössä. Silmäni näkee punaista, jos keitti lainehtii astioista, pöytiä ei ole pyyhitty tai tavarat pursuavat kaapeista. Sisustuksessa tykkään pienistä asioista, persoonallisuudesta, väreistä sekä tehosteista.

9. Olen jonkinsortin muumiastia fani. Omistan jos jonkin näköistä muumimukia, muutamia kippoja sekä kulhoja. Myös Taika-sarjan astiat ovat mieleeni isoineen mukeineen ja värikkäiden kuvioiden vuoksi.

10. Minun on vaikea sanoa ei. Koiran tullessa tuloon tämä oli asia, jota sai harjoitella. Taiga oli niin hellyyttävä, kuten kaikki pennut luultavasti ovat. Ruskeille silmille ja pörröiselle olemukselle oli haastavaa sanoa ei. Olen myös joutunut opetella sanomaan muille ihmisille sekä heidän pyynnöilleen ei tarvittaessa. En halua ajaa itseäni loppuun vielä näin nuorena.

11. Täytän tänä vuonna 20 vuotta ja meneillään on ns. viimeinen teinivuoteni joidenkin kirjojen mukaan. Hiukan kauhistuttaa, mutta pääsääntöisesti olen vain innoissani. Koko elämähän on vasta edessä ja minulla on  aikaa tehdä mitä ikinä haluan. Yritän nauttia elämästä päivä kerrallaan, olla murehtimatta turhia sekä keskittyä itseeni ja omaan hyvinvointiin.















Kaikki, jotka haluavat tulla haastetuiksi saavat ottaa tämän tästä. Laitoin tähän vielä Milan elämää -blogista tulleet kysymykset, jos joku haluaa vastata. Kiitos.

1. Jos saisit valita minkä rotuisen koiran tahansa, minkä ottaisit?

2. Miksi valitsit juuri koirasi rodun?

3. Entä kasvattajan?

4. Voisitko ajatella, että elämää ilman koiria?

5. Mitä harrastat koirasi kanssa,

6. Mitkä ovat koirasi mahdolliset lempiherkut?

7. Onko sinulla jotain harrastusta koirasi kanssa jota haluaisit harrastaa, mutta et syystä tai toisesta voi? Mikä?

8. Pelkääkö koirasi jotain? Mitä ja mahdollisesti myös miksi?

9. Mikä on parasta koirassasi?

10. Kuvaile koiraasi 5 sanalla.

11. Kuvaile lyhyesti päiväsi koirasi kanssa.

Kiirekö?

Taiga täytti eilen huimat 2 vuotta. Välillä tuntuu, että tuo koira on kuulunut aina elämääni ja toisaalta taas 2 vuotta tuntuu koko elämänkaaressa tosi lyhyeltä ajalta. Taigan synttärit meni minulta ihan ohi kiireessä. Blogin päivittelykin on jäänyt vähän varjoon väsymyksen ja koulutöiden ohella. Päätin nyt  kuitenkin ryhdistäytyä ja leipoa neidille 2-kirjaimen muotoisia porkkanakeksejä ensi viikolla sekä suorittaa aloittamani nyppiminen loppuun. 

Kaiken kiireen keskellä Taiga aloitti juoksut 25.1. Sen jälkeen lenkkeily ja koiran kanssa yhdessä tekeminen on ollut ihan tuskaa. Ulkona sitä sai hampaat irvessä raahata perässä, saati sitten toisten koirien tullessa kohdalle. On se kyllä kumma, kun tollainen pieni 32cm korkea ja 7 kiloa painava otus laittaa jarrut päälle niin, siitä ei kyllä tosiaan liikuta mihinkään järkevästi. Taigasta löytyy tietystä myös snautserimaista itsepäisyyttä sekä kovuutta, mutta nyt rehellisenä syynä viettien sekoittama pikku pää. 

Taiga on myös ollut normaalia väsyneempi, ahneempi sekä levottomampi. Ruoka maistuu liiankin hyvin ja luulen, että neiti kerää jonkinlaista lisäravintoa ja painoa ''tulevia pentuja varten''. Sisällä se vinkuu, vaeltelee ja nukkuu. Välillä noustaan leikkimään ja kerjäämään keittiöön. Sormet ristissä toivon, että juoksut loppuisivat lyhyeen eikä valeraskautta tulisi. Epäilen kyllä suuresti, että Taiga päästäisi meidät niin helpolla, koska jo nyt on nähtävissä ihan selkeitä merkkejä valeraskaudesta.  

Kaikista oudointa koko jutussa on se, että nämä juoksut ovat juuri ne mistä Taiga piti astuttaa ja synnyttää sijoitussopimuksen vaatima pentue. 

Perheen yhteisvoimin päätimme kuitenkin, että Taiga sterilisoidaan noin 3 kuukauden päästä, koska pentuja ei tule sekä juoksut haittaavat harrastuksiamme sekä normaalia elämää. 

Agilityyn ei olla päästy eikä päästä koko keväänä. Juuri kun olin ostamassa lisenssiä sekä maksamassa kevään hallimaksua koiran juoksut alkoi. Lisäksi päätös leikkaamisesta vaikuttaa kevään kalenteriin. Seuraava agilitykurssi alkaa vasta kesällä ja siirrymme ulkokauteen. Yritän parhaani mukaan kehitellä jotain muuta kivaa tekemistä Taigan kanssa tässä loppu talven ja kevään aikana, jotta neiti ei ihan turhautuisi kotona   olemiseen.