Yksinoloa

Taiga ei ole ollut 4-5 tuntia pidempään yksin sitten viime maaliskuun, joten nyt alkanut arki on järkyttänyt neidin pikku päätä urakalla. Muutama tunti on muuttunut 7-8 tuntiin yksinoloa päivässä. Osoitan syyttävällä sormella itseäni, sillä en paneutunut lainkaan yksinolotreeniin ennen koulujen alkua. Taigalle kotiin jääminen ei ole koskaan ollut helppoa. Pahimmasta eroahdistuksesta ja huutamisesta ollaan jo päästy ylitse, mutta aamut tuottavat Taigalle silti vaikeuksia, kun se huomaa meidän tekevän tiettyjä rutiineja kouluun/töihin lähtiessä. Onneksi muutamina päivinä viikossa minulla ja Sallalla on lyhyempiä päiviä koulussa, jolloin neidin yksinolo jää 6 tuntiin. Nyt  pitää vaan muistaa, että Taigan paapominen ja ahdistuksen ruokkiminen aamulla on ehdottomasti kielletty :D Se onkin vaikein osa koko koulutusta, sillä torstaina neiti seurasi minua koko aamun kaikkialle. Se istui jaloissani kun söin aamiaista, pesin hampaita ja pakkasin laukkua sekä vaikutti kauhean apealta ja välillä tärisi. Yritäpä siinä nyt sitten olla normaalisti, kun Taiga katsoo haikeilla ruskeilla nappisilmillä kohti.

Näitä virikkeitä meillä kotiin jäädessä päivittäin vaihdellen

- maito- ja pahvitölkit/paketit (muutama herkku sisään)
- wc-hylsyt
- aktivointipallot 2kpl
- pieni kong
- luut (naudan niskajänne, jäniksen korvat, hammastikut, possun korvat..)
- namien piilotus ympäri asuntoa

Ollaan myös edistytty ja alettu harjailemaan taas hampaita. Turkki kasvaa hyvää vauhtia ja sitä villataan viikottain. Ennen virallisia näyttelyitä on tarkotus pyörähtää Tuusulan mätsärissä 1.9 vähän kertaamassa näyttelykäyttäytymistä ja esittelemistä jos sää sallii. Kesän viimeinen mökkireissu käytiin Taigan kanssa muutama viikko sitten ja samalla matkalla piipahdettiin Anu-kasvattajan luona juttelemassa ja ihastelemassa riisenipentu-Ruutia. Sateisesta säästä huolimatta piipahdettiin metsässä pienellä kävelyllä. Taigalla oli niin super kivaa leikkiä jahtausleikkejä Friidun kanssa. Sain Anulta paljon vinkkejä ja mietittävää Taigan huonon käyttäytymisen estämiseen ja siitä pois pääsemiseen. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Lenkiltä ei tarttunut yhtään kuvia matkaan, mutta seuraavat kuvat otettu vikalta mökkireissulta.

Vaari oli saanut 2 haukea, jotka oli Taigan mielestä tosi jänniä. Neiti sa kyllä niistä oman osuutensa, kun kiltisti tuijotti vaaria. 

Tuuli oli niin kova saaren toisessa päässä, että Taigankin korvat oikein lensivät!

Valtava hämähäkin verkko pihalla.

Koulu alkoi virallisesti 19.8 ja sen kanssa on ollut suuri motivaatio ongelma. Ensimmäiset rästitehtävätkin on jo hankittu, vaikka koko viime vuoden selvisin ilman. Motivaatiota vastaavasti riittäisi kaikkeen muuhun ja vähän turhaankin. Voisin leipoa vaikka koko ajan, hoitaa/harjata ja puunata Taigaa joka päivä sekä ulkoilla metsissä. Myös kummallinen siivousinnostus vaivaa ja tavarat/vaatteet huoneessa vaihtaa paikkaa jatkuvasti.
Muu väki meillä suhtautuu koiran puunaamiseen suorastaan kiukkuisesti. Sen pitäisi saada olla ihan rauhassa ja elää täysin metsäläisenä. Itse en nää mitään pahaa siinä vaikka harjaisin tai hoitaisin neitiä joka päivä. Muiden mielestä hoitotoimenpiteet joka päivisinä on suorastaan rääkkäystä. Myös koko näyttelytouhu saa huonoa vastakaikua ja kommentteja äitini suunnasta: ''Täysin yliarvostettua koiran puunaamista ja rahan menoa.'' Agilityyn suhtaudutaan taas ihan erilaisella innolla, koska siitähän se Taigakin nauttii ja omistaja saa vähän liikuntaa sekä yhdessätekemistä. Taiga onkin nyt saanut olla suhteellisen rauhassa pesu-ja näyttelytouhuista viime nypinnän jälkeen. Äitini kohdalta tulikin kommenttia Taigan haisevasta parrasta, johon on kertynyt ainakin kuukauden ruokalista. Ehkä saankin nyt kaikkien hyväksynnän jos pesasen partanassun lähiaikoina?