Jouluiloa!

Lyhyt päivitys keskiviikon agilityn ratatreeneistä. Onnistuin jopa tekemään hienon ratapiirrustuksen numeroineen flexitrack-ohjelmalla (älkää välittäkö tosta sinisesta neliöstä A:n takana se jäi vahingossa sinne.)

Radassa oli paljon haastavia kohtia, joita en ole harjoitellut Taigan kanssa ollenkaan. Esimerkiksi esteet 6,7 & 8 olivat erityisen vaikeita niin ohjaajalle kuin koiralle. Lisäksi jätimme Taigan kanssa pois A-esteen, kepit ja keinun. Taiga oli tosi malttamaton ja se haahuili missä sattui. En saanut sitä keskittymään saati sitten pysymään paikallaan kunnolla (lähdöissä). Pätkin radasta muutamia kivoja ja tarpeeksi helppoja kohtia, joita suoritettiin sitten useamman kerran. Onneksi treeneissä oli paljon muita osaavia ohjaajia, joilta sai hyviä neuvoja. Keväälle olisi tarkoitus löytää treeniryhmä tai käydä muutamalla kurssilla hakemassa taas tuntumaa, koska tää on niin hauksaa sekä Taigan että mun mielestä. Jos vain saisi tuon koiran kiihtymyksen käännettyä esteisiin ja radan suorittamiseen.

Blogin kirjoittelu jää nyt muutamaksi päiväksi joulutauolle. Jatkan sitten joulun ja välipäivien jälkeen kirjoittelua. Tässä vielä Taigan joulutoivotukset!

Talven ihmemaa

Tässä vaihteeksi kuva - ja videopainoitteinen postaus, kun tuo joulun valmistelu vie voimat ja suuren osan vapaa-ajasta. Loppu aika kuluu koulussa ja koiran kanssa lenkkeillen.

Taiga niin R-A-K-A-S-T-A-A talvea ja lunta. Se ei muuta tekisi kuin viettäisi kaiket päivät ulkona (mieluiten itse siellä lumihangessa). Keppien kantelu ei ole loppunu ja nyt neiti ahkerasti kaivaa niitä lumen alta. Ei näy kuin hiukan Taigan pepusta, kun se pää lumessa, häntä viuhtoen ja tassut kaivaten konyää keppejä lumen alta.

Tänäänkin Taiga taistelu itseään kaksi kertaa pidemmän ranteenpaksuisen kepin kanssa metsäpolulla, jonne ei ollut tehty polkuja tämän paripäiväisen lumisateen jälkeen. Jos minuulle tuli kuuma moisesta kahlauksesta niin mitä sitten koiralle, joka on niin paljon pienempi (muttakin paljon sisukkaampi). Koko loppu 40 minuuttia neiti raahasi keppiään mukana ennen kuin kotipihassa suostui laskemaan siitä irti. Ja voi sitä kiireellisen kipityksen määrää, millä Taiga tarpoi kotiin ohikulkijoiden hymyilevien naamojen ohi. On se niin uskomattoman ihana veijari. <3

Ja vielä muutama video kepin hakureissusta sekä hauku-käskystä. 

Ollaan tässä lähipäivinä opettu Taiga haukkumaan (sanomaan VUH käskystä). Ehkä tulevaisuudessa opetan Taigan myös hiljenemään käskystä. Se voi ehkä auttaa, kun meille tulee enemmän vieraita ja Taiga kiihtyy/päättää vartioida koko huushollia antaumuksella.  

Tulipa nyt pestyä Taigan parta ja siltä se meno näyttääkin. Kutittaa sanoo Taiga. 

HeW-12 ja taigamaiset kuulumiset

Paljon koiria, ihmisiä, panikoivia omistajia ja turkkien viimeistelyä. Lauantaipäivä tuli siis vietettyä messukeskuksessa Helsinki Winner 2012- näyttelyssä kääpiösnautseri kehän laidalla. Muita rotuja tuli nähtyä vain vilaukselta ohi mennen. Lisäksi, kuten jo arvasin tuttuja koiraihmisiä näki kaikkialla ja kuulumisia tuli vaihdeltua jos kenenkin kanssa.

Lauantain osalta erityisonnittelut menee Tenholle, tuolle huikealle pikku snautseripojan alulle, joka nappasi 11 junioriuroksen joukosta HeJW-12 tittelin! Toiseksi junnukehässä kiri valloittava ja reipas Jofiel (Raven's Tot Improved With Silver). En voi myös jättää mainitsematta Taigan velipoikaa Davidia ERI NUK2, Black Drop Silver Selene ''Senniä'' ERI JUK3, Busterin Elviraa ERI AVK2 SA sekä Taigan vaaria Rättiä ERI ( Nir Blues Lananasim). Isot onnittelut kaikille omistajineen! 

Sunnuntain tunnelmia en päässyt itse kokemaan, mutta tulospalvelua seuratessa ei huono päivä sekään. 

Lopuksi vähän kotoisia tunnelmia kuvina Taigan viikonlopusta. Taiga otti koko viikonlopun hyvin rennosti sohvan nojalla, lenkkeilen ja syöden. Taisi kyllä omistajakin huokaista helpotuksesta, kun ei tarvinnut koiraa puunata ja laittaa aamuisin sekä säheltää näyttelypaikalla se koko päivä. 

 Taigan vakiopaikka sohvan nojalla oman viltin päällä. Ei se enää muualla nukukaan kuin tuossa tai minun sängyssäni. Oma boxi on nähtävästi menettänyt merkityksen, kun tarjolla on oikea vahtikoiran paikka.

Se joka lenkin keppi löytyi!

 Taiga on erityisen kiinnostunut kaikista koloista lumessa ja jokaiseen koloon täytyy ehdottomasti tunkea  pää. Lopputuloksena minulla on koiran, jonka parrasta saan kiskoa lumipaakkuja. Onneksi nuo viheliäät osaavat sulaa myös itsestään.

Lauantain kojuista lähti mukaan pääsääntöisesti herkkuja, luita ja ruokaa. Hihna ja panta jäivät nyt sinne, kun vanhat ovat niin hyvässä kunnossa vielä. 

Maailmanpyörä pyörii ja pyörii

Koulusta on nyt ollut pitempi loma itsenäisyyspäivineen, mutta kaikki aika tuntuu menevän ihan normaaliin arkeen. Ja jos kaiken näyttelykiireen keskellä suinkaan ehtii olisi mahtava päästä tutustumaan Nathalieen ja Tenhoon, mutta aika näyttää miten minä saan oman aikani järjestymään ja miten muilla riittää aikaa.

Huh nyt rupesi tätäki bloggaajaa täällä jännittämään. Huomenna olisi tarkoitus kannustaa Helsinki Winner:issä kehän laidalla ainakin Tenhoa ja velipoika Davidia. Luultavasti paljon muitakin tuttuja on tulossa näytille tai kehän laidalle, että eiköhän siitä tule oikein mukava päivä. Pieni muistilista kasattu valmiiksi kehistä ja kiinnostavista oheistapahtumista. Isona olennaisena osana kuuluu päivään  tietenkin se kojuissa pyöriminen ja shoppaaminen. Jos vaikka tällä kertaa mukaan tarttuisi uusi lyhyempi nahkahihna, uusi panta ja leluja. Sunnuntain voittaja-näyttely jää (ikävä kyllä) tällä kertaa väliin, koska pääsen edustamaan oman salibandyjoukkueeni peleihin Myllypuroon.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille.

Kiitos ja kunnia

"Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa."

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse viisi blogia, (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavan sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Maiju ja Taiga kiittää Nasua tästä kunniasta --> Tenho tuli taloon


Tästä eteenpäin tämä lähtee

Pippuriparrat
Akko, Rana ja Ruusa

Viime aikoina..

Tässä nyt vähän viime viikoista lyhyesti. Jalostustarkastuksen arviointi ja tulokset paperilla tulivat eilen (Jee, niitä onkin odotettu), Taigan tuhotöitä, pimeää ja sateisiä päiviä, lenkkeilyä kavereiden kanssa ja jalostustarkastusta. Olen itsekin ahkeroinut viime aikoina koulussa suorittaen ensiavusta ensimmäisen kurssin ja hygieniapassin. Hyvä minä. Tämän jälkeen voikin sitten masentua ja laskeutua sohvan tasolle katselemaan hömppäohjelmia sateista ja pimeää säätä vältellen.

Anna mulle herkkuja, kiitos!

Jotain sieltä löytyi, hiiriä, mutapaakkuja, risuja kenties?

Taiga maastoesteen päällä. Tästäkö uusi esteponi mulle maastoon :D?

Jalostustarkastus 27.10.2012, Taiga 1v. 9kk

tarkastajina Reijo Latvala ja Hilkka Salohalla

yht. 9 pistettä

Koko: 34 cm, ihanne 

luusto: erinomainen

pää: (1p.) hieman lyhyt kuono-osa, hieman pyöreät silmät

purenta: virheetön

etuosa: (1p.) hieman lyhyt olkavarsi, hieman pyöreä ja lyhyt rintakehä

takaosa: (1p.) astuu hieman läpi

karvanlaatu: (1p.) hieman pehmeät jalkakarvat

väritys: virheetön

liikkeet: (5p.) leveä edestä, varvas ahdas, hieman voimaton taka-askel, kinner ei aukea kunnolla

tyyppi: erinomainen

luonne: erinomainen

terveys: varpaat ja silmät terveet

Vähän kuvamateriaalia siitä, kun Taiga yritti saada hiukan liian suurta keppiä mukaan ja turhautui.

Tuholainen liikkeellä. Tällä hetkellä Taigalle ei ole yhtään pehmeätä lelua, koska kaikille sen leluille, joita voi repiä koittaa sama kohtalo.

:

Haaste!

Sain haasteen vastata 11 kysymykseen Nasun kautta. Saamanne pitää! Yritän parhaani mukaan hillitä itseni, etten poikkea aiheesta tai rupea rustaamaan romaania. ; D

''Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä,  joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen.'''

UUDET KYSYMYKSET

1. Mikä on koirasi hauskin tapa?

2. Mitä mieltä olet urosten kastraatiosta? Entä nartun sterilisaatiosta?

3. Onko koirasi luonteessa jotain mitä haluaisit muuttaa tai lisätä? Esim. noloin/turhauttavin tapa?

4. Mikä on koirasi lempipaikka kotonasi?

5. Mitä ruokaa koirasi syö ja miksi juuri sitä?

6. Mikä on lempitekemisesi koiran kanssa?

7. Mitä mieltä olet  television Cesar Millanista tai brittien Victoria Stilwellistä ja heidän metodeistaan?

8. Mitä koirasi inhoaa eniten?

9. Millainen olet itse koiranomistajana tai kouluttajana?

10. Mitä mieltä olet näyttelyistä ja niissä juoksemisesta?

11. Kuvaile ihanne koira ja kasvattaja. 

1. Millä perusteella valitsit koirasi, mikäli sinulla oli mahdollisuus valita?


Koiraa hankittaessa päässä pyöri milloinkin epämääräinen sekasotku kaikkia ajatuksia. Lyhytkarvainen,  pitkäkarvainen, pieni, keskikokoinen, luonne, ulkonäkö, käyttötarkoitus, terveys... Tutustuimme moneen rotuun ja kyselimme kasvattajilta neuvoja. Harkittavia rotuja oli muun muassa Bichon frise, coton de tulear, bichon havanais, cairnterrieri, walesinspringerspanieli, shetlanninlammaskoira, australianterrieri...Ensimmäinen oikea ja tosi kontakti koiraan tuli, kun bongasimme eläinkaupan ilmoitustaululta bichen frisen ja Coton de tulearin sekarotuiset luovutusikäiset narttupennut. Ikävä kyllä kaikki pennut olivat saaneet jo uuden kodin. Etsintä jatkui ja kääpiösnautseriin päädyimme hassusti äitini työterveyslääkärin kautta, joka suositteli rotua meille. Kuten äitini sanoi: '' se oikea koira kyllä löytää meidät'' ja nyt talossa majailee mitä ihanin ja juuri meille se sopivin kohta kaksi vuotias snautserin alku.

2. Entä koirasi kasvattajan?

Hyvän kasvattajan löytäminen oli ensiarvoisen tärkeää, koska tarkoituksena oli ottaa sijoitusnarttu. Kun olimme tarkemmin perehtyneet rotuun ja olin tutustunut kääpiösnautserien luonteeseen, jalostukseen, terveyteen sekä seuraillut parrakkaita näyttelyissä, uskalsin ottaa kontaktia ensimmäiseen käppänä kasvattajaan sähköpostitse. Kiinnitin huomiota pentuja etsiessäni vanhempiin ja sukutauluihin. Halusimme saada karkeakarvaisen, reippaan sekä harrastus että kotikoiraksi sopivan nartun. Lisäksi halusin ottaa pennun kasvattajalta, joka kasvattaa koiria pienimuotoisesti. Taigan kasvattaja olikin ensimmäinen, jonka luokse päädyimme kyläilemään pääsiäisen alla. Alunperin olimme kiinnostuneita kesällä syntyvästä Busterin E-pennuista, mutta tarkan harkinnan jälkeen päädyimme ottamaan kasvattajalle jääneen sijoitusnartun D-pentueesta heti seuraavana päivänä kotiimme.

3. Kuvaile tyypillistä päivääsi koirasi kanssa.

Aikataulutan nyt suhteellisen normaalin päivämme. Taiga nukkuu suurimman osan päivästä ja paljon kaikkien lenkkien välilläkin. Muuten kotona ollessaan se tuhoaa, riepottaa lelukokoelmaansa, syö luita tai touhuaa jätettyjen älypelien/tekemisten parissa. Kun joku on kotona, neiti kantaa lelujaan vedettäväksi ja leikittäviksi eteen ja kerjää huomiota ja rapsutuksia usein juttelemalla ja kurisemalla meille.

---->klo.7 Taiga käy ulkona 10-20 min. ja sen jälkeen aamuruoka
yksinoloa kotona, maksimissaan 6 tuntia (ajat vaihtelee huimasti, koska perheessä on vuorotyöläisiä sekä opiskelijoita)

----> klo.12-14 välillä pissatus
leikkiä, koulutusta, yhdessä oloa

----> klo. 15-17 välillä pitempi lenkki metsässä tai paikassa, jossa Taiga saa olla vapaana

----> klo.18 iltaruoka
----> klo.19-21 välillä iltapissatus tai pidempi lenkki teitä pitkin kävellen.

Arkeen kuuluu myös agilityharrastus, joka on tällä hetkellä tauolla. Satunnaisesti käyn juoksemassa koiran kanssa joitain lenkkejä. Tehdään myös yhteislenkkejä Rio-käppänän kanssa välillä.

Viikonloppujen ohjelma on suhteellisen samannäköinen. Koira ei joudu olemaan yksin samalla tavalla kuin arkisin ja lenkit on mhadollisesti vähän pitempiä kun päivänvaloa riittää. Joskus innostun lähtemään ihan uusille lenkkipoluille, tallille, kesäisin uimaan tai touhuamaan jotain mukavaa.

4. Tunnetko löytäneesi oman rotusi vai vieläkö etsintä jatkuu - miksi ja mitä kautta siihen päädyit?

Kyllä, vaikka monet muutkin rodut kiinnostavat minua. Luulen, että kääpiösnautseri on minunlaiselle ihmiselle juuri se täydellinen pakkaus kaikkea sitä mitä toivoin koirassa olevan. Ja kyllähän se parrakkaan ulkomuotokin miellyttää silmää. Koko perheemme on tyytyväinen valintaan. Välillä tosin snautserin määrätietoinen ja itsepäinen luonne on ajanut omistajan turhautumisen partaalle. Onneksi kuitenkin meidän Taiga on pääsääntöisesti aika alistuva ja kiltti. Lisäksi etsimme koiraa, jonka kanssa voi harrastaa kaikenlaista, joka jaksaa juosta metsässä ja touhuta perheen mukana. Sanutseri ei niin hetkahda sateesta, tuulesta, kylmästä tai vaikeanoloisesta maastosta. Meille jokin hieno valkoinen villakoira tai bichon frisee olisi ollut hiukan väärä valinta, kun jälkeen päin ajattelee. Meitä kiinnosti suuresti myös rodun yleinen terveydentila, josta snautsereilla oli yllättävän vähän mitään terveydellisiä ongelmia, vaikka parrakkaat ovatkin suosittu rotu Suomessa. Ehkä kaikkein tarkein kriteeki koiralle oli turkki. Siitä ei saisi lähteä paljon karvaa eikä se saisi olla kauhean vaikeahoitoinen. Käppänän karkea ja lyhyt karva vastasi juuri odotuksiamme.

5. Rajoittaako koirasi jollain tavalla elämääsi?

Rehellisesti kyllähän se rajoittaa. Olisi väärin väittää muuta. Olen vielä nuori opiskelija ja välillä meinaa unohtua, että kotona parrakas odottaa lenkkiä tai seuraa. Etenkin viikonloppuisin olen joutunut suunnittelemaan yhdessä siskoni kanssa koiran hoidosta. Lenkitämme Sallan kanssa koiraa puoliksi ja yritämme jakaa vastuuta, jotta molemmilla jää aikaa harrastuksille, koululle ja kavereille. Taiga on minun koira ja minä vastaan sen hoidosta, mutta käytännössä koko perhe osallistuu tarvittaessa. Koiran hoito on loppujen lopuksi kivaa ja mielekästä hommaa. Poikkeuksena tämä ankea syysilma. Nytkin lähes kolme viikkoa jatkunut vesisade, pimeys ja kolea ilma on koetellut jaksamista varsinkin aamulenkeillä. Lisäksi se jatkuva kuratassujen ja mahanalustan peseminen alkaa jo pikku hiljaa tympiä.


6. Onko koiraharrastuksessa jotain (ajatusmaailmaa, uskomusta, stereotypiaa, käytäntöä....) jonka haluaisit muuttaa?

Hmm. Nyt laitoit vaikean. Niitä asioitahan on miljoonia, mutta keskitytään nyt vaikka muutamaan lyhyesti. Etenkin cavalierien terveystilanne huolestuttaa maailmalla ja Suomessa (syringomyelia). Sairaus aiheuttaa selkäytimeen onkaloita, mikä johtuu yleensä takaraivonluun epämuodostumasta. Sitä arvioidaan olevan yli 50 prosentilla tämän rodun koirista. Kuinka huolestuttavaa, että ihminen on voinut saada aikaan noinkin prosentuaalisesti suuren ongelman/sairauden rodulle jalostamalla jotain tiettyä piirrettä... Tiedän kyllä, että perinnöllisiä sairauksia ja muita ongelmia esiintyy lähes kaikilla roduilla, ja että niitä pyritään välttämään erilaisilla jalostusstrategioilla (pevisa-ohjelmat tms.) Tämä tuli vain päällimmäisenä mieleen, kun tutustuin rotuun tarkemmin kaksi vuotta sitten ennen Taigaa.

Myös nuorten ulkomailta tuotujen urosten jatkuva käyttö jalostuksessa huolestuttaa. Näistä koirista ei aina tiedetä sukulinjoja tai taustalla olevien koirien terveyttä.

7. Oletko huomannut yhtäläisyyksiä itsesi ja muiden samaa rotua harrastavien ihmisten välillä, ts. päätyykö tietyn rotuinen koira tietynlaisille ihmisille?

Hassua kyllä, joistan ihmisistä huomaa mikä koira heillä asuu kotona. Esimerkiksi eläinkaupassa tuli vastaan nainen, jonka olemus sai mieleeni heti bulldogin tai muun vähän lyhytkuonoisen röhisevän otuksen. Kuten arvata saattaa naisella oli kotonaan jopa kaksin kappalein bulldoggeja. Myös joidenkin ihmisten luonne ja harrastukset kertoo siitä, millainen koira heille sopisi. Eräs toinen tuttuni on erittäin vilkas, energinen ja aina menossa ja  hänellä sattuu olemaan myös erittäin vilkkaiksi tunnettu paimenkoira. Hassu yhteensattuma oli myös se, että kaikki lähes kaikilla Taigan sisarusten omistajilla oli jokin yhteys hevosiin ja ratsastustouhuun.

8. Mitä mieltä olet roturisteytyksistä?

Henkilökohtaisesti minulla ei ole niitä mitään vastaan. Suosin jopa niitä, varsinkin jos niillä saadaan tuotua rotuun uutta geeniperimää. Kannatan myös väriristeyksiä esimerkkinä valkoiset käppänät, joiden valkoista väriä ja turkin laatua on pyritty parantamaan yhdistämällä niitä muihin rotuihin.


9. Jalostuksellisesta näkökulmasta pohdittuna, onko koirasi rodussa jotain pielessä?

Ei ainakaan ole vielä tullut vastaan. Joka rodullahan on omat ongelmansa ja terveysriskit. Koirat ovat myös pitkälti yksilöitä, joten ei voida yleistää, että kaikilla tämän rodun edustajilla olisi joku tietty ongelma.

10. Miten kaikki sai alkunsa - onko innostus koiriin ollut aina olemassa vai syttynyt pikkuhiljaa?

Vanhemmillani on ollut nuoresta asti koiria. Kun olin pieni mummolassani majaili australianterrieri   Zita. Lisäksi lähipiirissä on aina jollakin ollut koiria, joita on voinut hoitaa. Koirainnostukseni alkoi kouluikäisestä ja siitä asti olenkin aina halunnut omaa koiraa.

11. Koiramaisia tulevaisuudenhaaveita?

Toivon vieläkin joskus pystyväni ottamaan Taigalle seuraksi pippuri ja suolan värisen käppänä pojan. Ainakaan vielä ei omat rahkeet riitä kahdelle koiralle, kun Taiga ei itsekään ole vielä täysin aikuinen. Myös äitini mielipide estää tämän haavetta toteutumasta, koska asun vielä kotona. Käppäniltä toivoisin vielä lisäksi karkeampia jalkakarvoja helpottamaan elämää (harjausta, vesisadekeleillä vedenkestävyyttä..)

+ Bonus 12. Kuvitellaan, että olet harkitsemassa koiranottoa. Mihin kiinnität huomiota kasvattajaa/sopivaa pentuetta etsiessä, ja millainen olisi unelmayhdistelmä?

Tätäkin kysymystä ehdin jo sivuuttaa aikaisemmin. Lyhyesti ja ytimekkäästi: yhdistelmän vanhemmat niiden terveys ja luonteet. Pidän myös erittäin tärkeänä sujuvaa yhtesityötä kasvattajan kanssa.


UUDET KYSYMYKSET
1. Mikä on koirasi hauskin tapa?
2. Mitä mieltä olet urosten kastraatiosta? Entä nartun sterilisaatiosta?
3. Onko koirasi luonteessa jotain mitä haluaisit muuttaa tai lisätä? Esim. noloin/turhauttavin tapa?
4. Mikä on koirasi lempipaikka kotonasi?
5. Mitä ruokaa koirasi syö ja miksi juuri sitä?
6. Mikä on lempitekemisesi koiran kanssa?
7. Mitä mieltä olet  television Cesar Millanista tai brittien Victoria Stilwellistä ja heidän metodeistaan?
8. Mitä koirasi inhoaa eniten?
9. Millainen olet itse koiranomistajana tai kouluttajana?
10. Mitä mieltä olet näyttelyistä ja niissä juoksemisesta?
11. Kuvaile ihanne koira ja kasvattaja. 


Tämä menee ainakin

Pippuriparroille

Intoa elämään

Laurr

Luca, Vilille ja Svealle

 ja

Vauhtipehkoille