Vähän Pariisista

4 päivää ja 3 yötä lämpimässä ja turistien valtaamassa Pariisissa. Osa nähtävyyksistä oli pettymyksiä, mutta hienojakin hetkiä riitti. Ilma suosi matkailijaa, vaikka muutamalta sadekuuroltakaan ei voitu välttyä. Paljon kävelyä, kuvia, croisantteja ja nautiskelua Seinen rannalla. Aikaa jäi myös shoppailulle tosin keskihintaisia/opiskelijan kukkarolle sopivia kauppoja oli vaikea löytää varsinkaan keskustan läheisyydestä. Keskustaa kansoitti pääsääntöisesti tunnetut merkkiliikkeet, kuten Dior, Chanel & Louis Vuitton. Muuten keskusta oli täynnä toinen toistaan samanlaisia 'turistikrääsä' kojuja postikortteineen. Itsekin sorruin ostamaan pienen Eiffel-torni magneetin ja muutaman postikortin.

Muutama vinkki Pariisiin aikoville 

1. Suosittelen lämpimästi lukemaan etukäteen muutaman matkaoppaan. Itse kannoin mukanani yhtä kirjaa missä oli esitelty tarkasti nähtävyyksien aukioloaikoja, hintoja ja vinkkejä jonojen välttämiseksi.

Pariisista saa hotelleista ja esim. kioskeista karttoja, joita kannattaa hyödyntää ellei halua vaellella pitkin päivää etsien jotain pieniä katuja tai erikoisempia liikkeitä. 

 2. Ota etukäteen selvää nähtävyyksistä. Näistä mainittakaan Eiffel-torni, johon on turistikausina noin 2-3 tunnin jono 3.tasanteelle. Jonot voi välttää varaamalla etukäteen http://www.tour-eiffel.fr/ sivuilta liput.

3. Jos käynti Louvre museossa kiinnostaa kannattaa etukäteen harkita mitä haluaa ehdottomasti nähdä. Jossain matkaoppaassa oli laskettu, että jos katsoo jokaista taulua 2 sekunttia kestää museon kiertäminen noin 15 vuotta? Myös Louvreen saa ostettua ennakkoon lippuja ja jonon voi välttää kiertämällä hiljaisimmille sisäänkäynneille museon sivuun.

4. Kannattaa myös huomioida, että alle 25 vuotiaat EU:n kansalaiset pääsevät useimpiin nähtävyyksiin halvemmalla tai jopa ilmaiseksi. Sitä varten kannattaa kuljettaa passia mukana!

5. Ota mukaan paljon kärsivällisyyttä, iloinen mieli ja varaudu yllätyksiin.

Tässä vielä muutama tuliainen, joita toin pääsääntöisesti omaan käyttöön. Ostin myös koululaukun ja yöpaidan, jotka ei nyt sattunut kuvaan mukaan.

              

Myös Taiga osoitti mieltä kotiin jäämisestä ja tuhosi huoneestani kirjaston Pariisi opuksen. Kiitos siitä. Ei siinä muu auttanut, kun ostaa kirjastoon uusi kirja. Repaleisen kirjan sain pitää itse.

Seine illalla. Toiseksi viimeisenä iltana ostettii liput batobussiin ja risteiltiin seinellä välillä pysähtyen kävelemään ja katselemaan nähtävyyksiä.

Korvien nypintää

Nyt on Taigan korvat nypitty ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin Ninni on trimmin yhteydessä siistinyt korvat koneella, muttä tällä kertaa kasvattaja Anu pyysi meitä nyppimään ne. Koneella ajaminen voi ilmeisesti vahindoittaa koiran väriä ja korviin voi alkaa tulla harmaita ja valkoisia karvoja, kuten muutamalle Busterin koiralle on käynyt. En tiedä yleisyydestä, mutta Ninniltä saatiin pikaohjeet korvien nyppimiseen ja alku näytti kutakuinkin tältä:

Loppu kuvaa en nyt tajunnut ottaa, mutta eipä lopputulos tuosta kauheasti muuttunut. Vähän siistimpi ja tasaisempi mahdollisesti.

Nyt on muuten Taiga ilmoitettu Tuuloksen ryhmäänkin. Sinne suuntamme 7.10  (mahdollisesti seurana Ninni ja Wimma)

Turkuun ei olla vielä ilmottauduttu. Saa nähdä mihin suuntaan neidin turkki rupeaa tästä menemään. 

Arki alkaa

Aika kuuluu ja ihan liian nopeasti. Huomennna alkaa jo koulu uudessa 'laitoksessa' ja ympäristössä. Isona minusta siis pitäisi tulla sosionomi ja sitä myöten lastentarhanopettaja mahdollisesti. Ei voi tietää vielä mihin elämä vie tai odottaako kenties uusi hakuprosessi keväällä?  Hyvillä mielin huomenna kouluun ja normaaliin arkeen..

Taigakin joutuu nyt opettelemaan kesän jälkeen yksinoloa. Neiti ei ole koskaan ollu 6 tuntia enempää yksin.
Viime viikolla tuli sitäkin kokeiltua, kun 8 tuntisen päivän jälkeen kämpässä oli sitä sun tätä pureskeltu ja tuhottu. Jatkossa Taiga joutuu olemaan enemmänkin 8 tuntisia päiviä yksin, sillä siskoni päivät lukiossa ovat pitkiä sekä omassa lukijärjestyksessäni päivät klo.9-16 + matkat kouluun ja kotiin (n.6km/suunta). Saa nyt nähdä miten arki rupeaa sujumaan =).

Agilitykin alkoi hyvissä merkeissä. Muutamien omatoimisten kesätreenien jälkeen neiti sai ekalla tunnilla hurjasti kehuja kehittymisestään ja meidän panostuksestamme asiaan. Kontakti rupeaa näyttämään siltä miltä sen pitää ja siinä voidaan pikku hiljaa edetä eteenpäin. Putki osataan jo tosi hyvin ja se kuuluukin Taigan lemppareihin. Harkat jatkuu nyt joka tiistai ja itsenäisesti saa käydä perjantaisin ja viikonloppuisin.
Näyttelyihinkin pitäisi nyt ruveta Taigaa ilmottelemaan. Kiikarissa nyt lokakuussa Tuuloksen ryhmä ja Turun KV+erkkari. Sormet ristissä toivon, että neidillä riittää hyvä karva sinne asti. Oma vika, kun myöhästyin muutamasta ilmottautumisesta syyskuun näyttelyihin.
Ehkä on tässä samassa syytä mainita, että Taigaa EI tulla käyttämään jalostukseen. Kasvattaja luopui koirasta ja Taiga tulee nyt meidän ikiomaksi. Ensi viikolla vakuutusten siirtämistä ja paperihommia. Syitä luopua Taigasta oli useita esim. Taigan sairatelu pentuna(jalostuskoiran tulisi olla mahdollisemman terve tms.), Demi-siskon maksashuntti ja Henni-siskon maksa-arvot, jotka olivat selkeästi koholla.

Ensi kerralla luvassa koiraton päivitys Ranskan matkastani, josta selvisin kotiin perjantaina. Lisää kuvia tulossa kunhan saan kuvat muokattua ja ajettua koneelle! =)

Kuulumisia

Nyt sitä taas sataa vettä kaatamalla ja ukkostaa. Olihan tässä koko alku viikko ja viikonloppu aurinkoista ja ihanan lämmintä. Taiga ei tosin ollut kauhea hyvässä vedossa kieli pitkänä etsien nurmikosta viileätä paikkaa.
Taigan kesä on mennyt pitkälti mökkeilessä sekä kotona naapureita vahtiessa. Se tuntee tarkasti oman pihamme rajat ja jos joku vieras uskaltaakin astua sen puolelle pihaa syntyy kauhea rähinä. Naapurin lapset antoivat siitä osviittaa tässä viime viikolla ajautuessaan leikkimään hiukan meidän puolelle. Tosin kyseessä oli taas lapset...

Taiga on ollut nyt lähiaikoina taas hirmuisen kiinnostunut erilaisten hajujen perään ja koira kulkeekin nenä maassa hitaasti taaempana löntystellen. Kaksi poikaa sattui yksi lenkki pysähtymään Taigan kohdalle ja ojensivat neidille kättä. Taiga oli nii hajujen lumoissa, että se ei edes vilkaissut lapsiin vaan ohimennen nuolaisi rullalaudalla liikkuvan pojan kättä. Vasta lasten lähdettyä eteenpäin Taiga havahtui ja rähisi perään. Edistystä tai ei me jatketaan samaan malliin naksuttimella ja positiivisella vahvistamisella. Tosin yksi koirakouluttaja oli sanonut, että Taigalla on jo tosi pahat traumaattiset kokemukset lapsista, että se tarvitsisi koirapsykologin apua. Kouluttaja neuvoi myös käyttämään naksutinta ja linkitti läheisen koirakoulu Vision sivut meille.

Tuli tässä muutama viikko taaksepäin nypittyä Taiga itse ekaan kertaan. Sen jälkeen ihana Ninni siisti koiran mallikuntoon. Nyt on taas niin suloinen ja kaunis käppänäneiti. Itse en ole vielä uskaltautunut koskea siihen hyrisevään trimmikoneeseen, varsinkin pään ja vatsanseudun saa vielä jatkossa hoitaa joku muu. Ehkä tässä ajan kanssa pitäisi itsekin opetetlla. Toinen juttu on tietenkin meidän vähäisten trimmivälineiden määrä, jolla ei kyllä ihmeitä saada aikaa (tällä hetkellä: karsta, 2xpohjavilla veistä, kampa, furminaattori, kynsisakset & trimmipöytä). Trimmipöytä on Taigan mielestä toosi mahtava juttu, koska sieltä saa aina jotain hyvää herkkua.

Sain hankittua vihdoin uuden digikameran vanhan romun tilalle (nyt Nikon coolpix S8200), joten kuvien laadunkin pitäisi tässä parantua.

Tässä vähän osviittaa Taigan ''uimakoulusta''. Neiti on ihan rätti aina uimisen jälkeen, vaikka sitä uitetaan liivit päällä pienissä osissa.

Laatu on huono ja älkää välittäkö, kun sanon yhdessä vaiheessa 'pyöri'. En tiedä miksi sanoin? :D

Hui kauhistus

Taigasta löytyi TÄITÄ!! yök yök ja yök. Vähän oltiin ihmteltykin, kun neiti rapsutteli itseään paljon. Aluksi ajateltiin että kirputtaminen johtuu siitä kun koira on juuri nypitty. Tarkemmalla syynillä sieltä löytyi sitten ns. koiratäitä, jotka ei tartu ihmiseen (luojan kiitos). Apteekista suosittelivat exspottia joka sitten laitettiin Taigan niskaan samantien. Ihan omaa tyhmyyttähän tämä oli, kun ei koko kesänä olla käytetty mitään punkkien/täiden/kirppujen estomönjiä. Täit hävisivät, mutta kutisevat puremat jäivät kuitenkin jäljelle joten rapsutus jatkuu, mutta vähäisemmissä määrissä. Muutaman päivän päästä pestiin Taiga vielä Isle of dogs shampoolla. Lisäksi pestiin ja tuuletettiin kaikki Taigan makuualustat, lelut, trimmausvälineet jne.  Nyt alkaa jo helpottaa ja normaali elämä jatkuu.

Taiga lähtikin taas eilen mökille Pyhäjärven rannalle. Naapurin kaksi kissaa piinaavat Taigaa ja se on kuulemma ollu levoton kaikin puolin. Muut lomailee ja minä paiskin töitä vielä tämän viikon jälkeen hikiset 3 viikkoa. Sitten lyhyt, mutta erittäin ansaittu viikon huili ennen koulun alku ammattikorkeakoulussa sosionomilinjalla.

Läähättävät partakuonot metsälenkillä viime viikolla. (vasemmalta Taiga, Rio ja Sandy)

Onks toi kissa?

reilu 2v. poika: katsoo minuun ja osoittaa Taigaa. Onks toi kissa?
minä: Eikun se on koira ja hymyilen pojalle
poika: katsoo minua ja sanoo vakavasti ai.

nooh välillä kyllä tuntuu, että voisihan toi kissastakin mennä...

Lankakeräfriikki

Lankakerän lisäksi Taiga hurisee/hyrisee, kun sillä on aina niin paljon asiaa.Lähes joka päiväisiin toimintoihin kuuluu myös omistajan jalan puskeminen/hierominen, kissamaiset venyttelyt ainan unien jälkeen sekä leikkiminen selällään lelu etutassujen välissä <3
Ainakin vielä näillä näkyminen se on silti se kääpiösnautseri, joka silloin noin reilu vuosi sitten haettiin kotiin.

Vesileikkejä ja uimista
Ollaan tässä nyt käyty kaksi kertaa uimassa ja tarkoitus olisi jatkaa kerran viikossa uimista. Tai siis varsinaisesti Taiga ei ui vaan tyytyy hakemaan keppiä matalasta, jossa jalat ylettää pohjaan. Lihapullien avulla sain neidin houkuteltua myös syvemmälle. Lopuksi laitoin vielä Taigalle liivit päälle ja uitin. Kokeilu osoittautuikin hyväksi ja ajoin jatkaa sitä, jotta saadaan vähän potkua myös takajalkoihin. Hyvää liikuntaa ja siinä samassa tuli itsekkin heitettyä talviturkki. Vielä kaiken plussana Sandy the vesipeto, Rio ja Claudia. Rio ei kyllä innostunut vedestä ja vietti aikaa rannalla makoillen ja välillä riehuen Sandyn tai Taigan kanssa.

 Taiga, Sandy & Rio, kepin herruus

 Lihapullaa mä metsästän

tahdon saada suuren

enkä pelkää ollenkaa

Lapset
Kaiken hyvän lisäksi me ollaan jouduttu taas aloituspisteeseen lasten kanssa. Monen kuukauden työ valui yhdestä kerrasta aivan kaivoon. Yritän olla ajattelematta menneitä ja keskittyä nyt vain tulevaan. Nyt on treenilaukusta kaivettu naksutin ja pakastimesta/laatikoista erikoisherkkuja. Koulutus voi alkaa.

Kaikki kaatui siis tähän:
Äitini miesystävän lapsenlapsi 2v. tyttö tuli meille yökylään yhdeksi yöksi. Tyttö on käynyt meillä ennenkin ja silloin kaikki meni suhteellisen hyvin. En tiedä mikä Taigan päässä oli napsahtanut, mutta se aloitti heti jo pelkän tytön äänen kuulemisen jälkeen kauhean räksytyskuoron. Tämä _jatkuva_ räksytäminen kesti aamusta iltaan ja jatkui vielä seuraavana päivänä.Taiga osoitti myös erittäin suuria kateuden merkkejä. Loppujen lopuksi tilanne karkasi yhdessä vaiheessa kädestä ja Taiga pääsi hyökkäämään lapsen kimppuun. Luojan kiitos ei sattunut pahempaan ja Taiga saatiin pois tilanteesta. Taiga ei onneksi ehtinyt purra, mutta olihan se tietenkin säikäyttänyt pienen tytön räksytyksellä ja hyökkäyksellä. Loppu aika menikin siinä, kun Taiga koki tarpeekseen yrittää hyökkäillä lapsen päälle, joten se vietti lopun aikaa eristyksessä huutaen. Se oli kaikille tosi väsyttävää ja rasittavaa aikaa. Taiga oli aaaivan loppu puhki illalla kun se käpertyi viereeni nukkumaan. Kukaan meistä ei käsitä mitä on päässyt tapahtumaan, koska olimme päässeet jo niin pitkälle ja kaikki oli menossa parempaan suuntaan lapsien kanssa. Seuraavalla viikolla tuli taas lapsiperhe kylään, mutta ennakoin viemällä Taigan hoitoon Rion ja Sandyn luokse.

Tälläistä tänne suuntaan siis. Agility jatkuu omatoimisilla harkoilla ja nyt ollaan kerran ehditty käymään treenaamassa puomin kontaktia sekä täytteeksi putkea ja muutaman kerran kujakeppejä. Agilityssäkin olisi tarkoitus päästä käymään sen kerran tai kaksi viikossa.

Myrskylä 30.6

Noin 18 koiraa +reilut 20 ihmistä kokoontui Myrskylään tapaamaan ja viettämään päivää koiramaisissa merkeissä, nimittäin jonkin sortin sukukokouksessa. Koolle oli kutsuttu Busterin pentueita( B,D,E) sekä Raven's Totin I-pentue. Mukana menossa myös Jimmun ja Miikan venäjänvinttikoirat. Varsinkin Nooa ja Taiga tekivät lähempää tuttavuutta, jonka jälkeen valjakko oli ihan erottomaton. Siellä missä Taiga niin myös Nooa :D.

Huhuh olipa hulinaa yhdelle päivälle, oman koiran erotti juuri ja juuri tohinan keskeltä. Pihalla olevat kaksi vuohta aiheuttivat myös monenmoista tunnetta ja tohinaa koirissa. 5 valloittavaa pentua sen sijaan hurmasivat ja ihmetyttivät monia. Taigalla oli paikalla monta sukulaista, 3 sisarta, vaari, kasa serkkuja, eno & täti. Taigan ja Henni-siskon yhdennäköisyys oli pyöristyttävä ja ainakin minä sekoilin sen mukaisesti omaa koiraa etsiessäni. Olen kyllä hyvin ylpeä Taigasta. Se on niin helppo, kun sen voi viedä mihin vaan ja se tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Sen sijaan tuttavuus niinkin suuren otuksen kanssa kun venäjänvinttikoiran kanssa huvitti. Lenkeillä Taiga karttaa isot koirat ja välttelee niitä parhaansa mukaan (kai ne on sitte vähän pelottavia?). Tämän kanssa ei mitään ongelmaa ja siltä se meno välillä näyttikin kaiken sen riehumisen keskellä. Nooa piti Taigasta oikein hyvän huolen ja antoi tälle huolellisen (ja kuolaisen) pesun korvista häntään asti. Pientä rakkautta ilmassa?

 Vuohet, kasa koiria ja kuvaaja.

 Pienin pentu 13vko, Busterin Fridamaria ''Friidu''

 Nelli the suursnautseri lepää ja pitää huolen pikkuisesta

Villit sisarukset, Raven's Tot I-pentueen lapsosia