Kuulumisia

Nyt sitä taas sataa vettä kaatamalla ja ukkostaa. Olihan tässä koko alku viikko ja viikonloppu aurinkoista ja ihanan lämmintä. Taiga ei tosin ollut kauhea hyvässä vedossa kieli pitkänä etsien nurmikosta viileätä paikkaa.
Taigan kesä on mennyt pitkälti mökkeilessä sekä kotona naapureita vahtiessa. Se tuntee tarkasti oman pihamme rajat ja jos joku vieras uskaltaakin astua sen puolelle pihaa syntyy kauhea rähinä. Naapurin lapset antoivat siitä osviittaa tässä viime viikolla ajautuessaan leikkimään hiukan meidän puolelle. Tosin kyseessä oli taas lapset...

Taiga on ollut nyt lähiaikoina taas hirmuisen kiinnostunut erilaisten hajujen perään ja koira kulkeekin nenä maassa hitaasti taaempana löntystellen. Kaksi poikaa sattui yksi lenkki pysähtymään Taigan kohdalle ja ojensivat neidille kättä. Taiga oli nii hajujen lumoissa, että se ei edes vilkaissut lapsiin vaan ohimennen nuolaisi rullalaudalla liikkuvan pojan kättä. Vasta lasten lähdettyä eteenpäin Taiga havahtui ja rähisi perään. Edistystä tai ei me jatketaan samaan malliin naksuttimella ja positiivisella vahvistamisella. Tosin yksi koirakouluttaja oli sanonut, että Taigalla on jo tosi pahat traumaattiset kokemukset lapsista, että se tarvitsisi koirapsykologin apua. Kouluttaja neuvoi myös käyttämään naksutinta ja linkitti läheisen koirakoulu Vision sivut meille.

Tuli tässä muutama viikko taaksepäin nypittyä Taiga itse ekaan kertaan. Sen jälkeen ihana Ninni siisti koiran mallikuntoon. Nyt on taas niin suloinen ja kaunis käppänäneiti. Itse en ole vielä uskaltautunut koskea siihen hyrisevään trimmikoneeseen, varsinkin pään ja vatsanseudun saa vielä jatkossa hoitaa joku muu. Ehkä tässä ajan kanssa pitäisi itsekin opetetlla. Toinen juttu on tietenkin meidän vähäisten trimmivälineiden määrä, jolla ei kyllä ihmeitä saada aikaa (tällä hetkellä: karsta, 2xpohjavilla veistä, kampa, furminaattori, kynsisakset & trimmipöytä). Trimmipöytä on Taigan mielestä toosi mahtava juttu, koska sieltä saa aina jotain hyvää herkkua.

Sain hankittua vihdoin uuden digikameran vanhan romun tilalle (nyt Nikon coolpix S8200), joten kuvien laadunkin pitäisi tässä parantua.

Tässä vähän osviittaa Taigan ''uimakoulusta''. Neiti on ihan rätti aina uimisen jälkeen, vaikka sitä uitetaan liivit päällä pienissä osissa.

Laatu on huono ja älkää välittäkö, kun sanon yhdessä vaiheessa 'pyöri'. En tiedä miksi sanoin? :D

Hui kauhistus

Taigasta löytyi TÄITÄ!! yök yök ja yök. Vähän oltiin ihmteltykin, kun neiti rapsutteli itseään paljon. Aluksi ajateltiin että kirputtaminen johtuu siitä kun koira on juuri nypitty. Tarkemmalla syynillä sieltä löytyi sitten ns. koiratäitä, jotka ei tartu ihmiseen (luojan kiitos). Apteekista suosittelivat exspottia joka sitten laitettiin Taigan niskaan samantien. Ihan omaa tyhmyyttähän tämä oli, kun ei koko kesänä olla käytetty mitään punkkien/täiden/kirppujen estomönjiä. Täit hävisivät, mutta kutisevat puremat jäivät kuitenkin jäljelle joten rapsutus jatkuu, mutta vähäisemmissä määrissä. Muutaman päivän päästä pestiin Taiga vielä Isle of dogs shampoolla. Lisäksi pestiin ja tuuletettiin kaikki Taigan makuualustat, lelut, trimmausvälineet jne.  Nyt alkaa jo helpottaa ja normaali elämä jatkuu.

Taiga lähtikin taas eilen mökille Pyhäjärven rannalle. Naapurin kaksi kissaa piinaavat Taigaa ja se on kuulemma ollu levoton kaikin puolin. Muut lomailee ja minä paiskin töitä vielä tämän viikon jälkeen hikiset 3 viikkoa. Sitten lyhyt, mutta erittäin ansaittu viikon huili ennen koulun alku ammattikorkeakoulussa sosionomilinjalla.

Läähättävät partakuonot metsälenkillä viime viikolla. (vasemmalta Taiga, Rio ja Sandy)

Onks toi kissa?

reilu 2v. poika: katsoo minuun ja osoittaa Taigaa. Onks toi kissa?
minä: Eikun se on koira ja hymyilen pojalle
poika: katsoo minua ja sanoo vakavasti ai.

nooh välillä kyllä tuntuu, että voisihan toi kissastakin mennä...

Lankakeräfriikki

Lankakerän lisäksi Taiga hurisee/hyrisee, kun sillä on aina niin paljon asiaa.Lähes joka päiväisiin toimintoihin kuuluu myös omistajan jalan puskeminen/hierominen, kissamaiset venyttelyt ainan unien jälkeen sekä leikkiminen selällään lelu etutassujen välissä <3
Ainakin vielä näillä näkyminen se on silti se kääpiösnautseri, joka silloin noin reilu vuosi sitten haettiin kotiin.

Vesileikkejä ja uimista
Ollaan tässä nyt käyty kaksi kertaa uimassa ja tarkoitus olisi jatkaa kerran viikossa uimista. Tai siis varsinaisesti Taiga ei ui vaan tyytyy hakemaan keppiä matalasta, jossa jalat ylettää pohjaan. Lihapullien avulla sain neidin houkuteltua myös syvemmälle. Lopuksi laitoin vielä Taigalle liivit päälle ja uitin. Kokeilu osoittautuikin hyväksi ja ajoin jatkaa sitä, jotta saadaan vähän potkua myös takajalkoihin. Hyvää liikuntaa ja siinä samassa tuli itsekkin heitettyä talviturkki. Vielä kaiken plussana Sandy the vesipeto, Rio ja Claudia. Rio ei kyllä innostunut vedestä ja vietti aikaa rannalla makoillen ja välillä riehuen Sandyn tai Taigan kanssa.

 Taiga, Sandy & Rio, kepin herruus

 Lihapullaa mä metsästän

tahdon saada suuren

enkä pelkää ollenkaa

Lapset
Kaiken hyvän lisäksi me ollaan jouduttu taas aloituspisteeseen lasten kanssa. Monen kuukauden työ valui yhdestä kerrasta aivan kaivoon. Yritän olla ajattelematta menneitä ja keskittyä nyt vain tulevaan. Nyt on treenilaukusta kaivettu naksutin ja pakastimesta/laatikoista erikoisherkkuja. Koulutus voi alkaa.

Kaikki kaatui siis tähän:
Äitini miesystävän lapsenlapsi 2v. tyttö tuli meille yökylään yhdeksi yöksi. Tyttö on käynyt meillä ennenkin ja silloin kaikki meni suhteellisen hyvin. En tiedä mikä Taigan päässä oli napsahtanut, mutta se aloitti heti jo pelkän tytön äänen kuulemisen jälkeen kauhean räksytyskuoron. Tämä _jatkuva_ räksytäminen kesti aamusta iltaan ja jatkui vielä seuraavana päivänä.Taiga osoitti myös erittäin suuria kateuden merkkejä. Loppujen lopuksi tilanne karkasi yhdessä vaiheessa kädestä ja Taiga pääsi hyökkäämään lapsen kimppuun. Luojan kiitos ei sattunut pahempaan ja Taiga saatiin pois tilanteesta. Taiga ei onneksi ehtinyt purra, mutta olihan se tietenkin säikäyttänyt pienen tytön räksytyksellä ja hyökkäyksellä. Loppu aika menikin siinä, kun Taiga koki tarpeekseen yrittää hyökkäillä lapsen päälle, joten se vietti lopun aikaa eristyksessä huutaen. Se oli kaikille tosi väsyttävää ja rasittavaa aikaa. Taiga oli aaaivan loppu puhki illalla kun se käpertyi viereeni nukkumaan. Kukaan meistä ei käsitä mitä on päässyt tapahtumaan, koska olimme päässeet jo niin pitkälle ja kaikki oli menossa parempaan suuntaan lapsien kanssa. Seuraavalla viikolla tuli taas lapsiperhe kylään, mutta ennakoin viemällä Taigan hoitoon Rion ja Sandyn luokse.

Tälläistä tänne suuntaan siis. Agility jatkuu omatoimisilla harkoilla ja nyt ollaan kerran ehditty käymään treenaamassa puomin kontaktia sekä täytteeksi putkea ja muutaman kerran kujakeppejä. Agilityssäkin olisi tarkoitus päästä käymään sen kerran tai kaksi viikossa.

Myrskylä 30.6

Noin 18 koiraa +reilut 20 ihmistä kokoontui Myrskylään tapaamaan ja viettämään päivää koiramaisissa merkeissä, nimittäin jonkin sortin sukukokouksessa. Koolle oli kutsuttu Busterin pentueita( B,D,E) sekä Raven's Totin I-pentue. Mukana menossa myös Jimmun ja Miikan venäjänvinttikoirat. Varsinkin Nooa ja Taiga tekivät lähempää tuttavuutta, jonka jälkeen valjakko oli ihan erottomaton. Siellä missä Taiga niin myös Nooa :D.

Huhuh olipa hulinaa yhdelle päivälle, oman koiran erotti juuri ja juuri tohinan keskeltä. Pihalla olevat kaksi vuohta aiheuttivat myös monenmoista tunnetta ja tohinaa koirissa. 5 valloittavaa pentua sen sijaan hurmasivat ja ihmetyttivät monia. Taigalla oli paikalla monta sukulaista, 3 sisarta, vaari, kasa serkkuja, eno & täti. Taigan ja Henni-siskon yhdennäköisyys oli pyöristyttävä ja ainakin minä sekoilin sen mukaisesti omaa koiraa etsiessäni. Olen kyllä hyvin ylpeä Taigasta. Se on niin helppo, kun sen voi viedä mihin vaan ja se tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Sen sijaan tuttavuus niinkin suuren otuksen kanssa kun venäjänvinttikoiran kanssa huvitti. Lenkeillä Taiga karttaa isot koirat ja välttelee niitä parhaansa mukaan (kai ne on sitte vähän pelottavia?). Tämän kanssa ei mitään ongelmaa ja siltä se meno välillä näyttikin kaiken sen riehumisen keskellä. Nooa piti Taigasta oikein hyvän huolen ja antoi tälle huolellisen (ja kuolaisen) pesun korvista häntään asti. Pientä rakkautta ilmassa?

 Vuohet, kasa koiria ja kuvaaja.

 Pienin pentu 13vko, Busterin Fridamaria ''Friidu''

 Nelli the suursnautseri lepää ja pitää huolen pikkuisesta

Villit sisarukset, Raven's Tot I-pentueen lapsosia

Pikainen päivitys

Oikein hyvää juhannusta kaikille ihmisille kuin karvakuonoillekin. Meidän partasuu lähti eilen mökille Pyhäjärven rannalle viettämään leppoisaa lomaa. Omistaja jäi tällä kertaa kotiin ja nauttii rauhasta sekä viettää juhannusta kavereiden kesken.

Pikaisia kuulumisia tähän oheen. Agilityn viimeinen kerta oli tiistaina ja tehtävänä oli pieni rata, jossa sai käyttää palkkaajia välissä. Itse otin avuksi kolme palkkaajaa, jotta voisin keskittyä omiin liikkeisiini ja vain koiraan. Ennen rataa ajattelin, että siitä ei tulisi mitään, kun eihän me vielä osata kun ihan alkeita. Taiga ihmeellisesti kuitenkin yllätti minut, vauhtiakin riitti ja kaikista esteistä mentiin yli. Uusi tuttavuus rengaskaan ei tuottanut mitään ongelmia! VAU että olen ylpeän meidän pikku partakuonosta. Ohjaajakin sai ängettyä esteiden väliin onnistuneesti valssin sekoittamatta koiraa. Pääsimme nyt Keravan agility teamin koejäseniksi ja saamme kesällä käydä vapaissa treeneissa harjoittelemassa esteitä, kontaktia ja mitä nyt haluanki. Syksyllä agility jatkuu alkeisjatkokurssin muodossa ohjatusti. Kesällä olisi myös mahdollisuus osallistua muutaman viikon teemakursseille, mutta työni takia aikataulut ovat välillä kiireiset ja huonot.

Lisäksi päivitin näyttelyt välilehteä ja sieltä löytyy nyt kaikki Taigan näyttelyarvostelut. Myöhemmin lisään kuvia sinne Taigasta eri ikävaiheissa ja kaikkea muuta näyttelyihin ja tulevaisuudessa agilityyn liittyvää.

Sunnuntaisen vesisateen tunnelmia

Vettä satoi aivan kaatamalla ja aivan koko päivän. Taigalle riitti nuuhkaisu etuovelta ja lenkeillä tassut tanassa  seisoi paikallaan. Ohikulkijan mielestä me olisimme olleet varmaan mielenkiintoinen näky. Minä tuulipuvussa, kumppareissa ja sateenvarjon kanssa heilumassa ja kiskomassa koiraa perässäni. No hyvin näytti neidille pienet pissatukset riittää.

Nyt tuli taas huomattua kuinka ihana kuraeteinen omalla sisäänkäynnillä on! Se tulee pääsemään jatkossakin isoon osaan näin vesisateilla.

Vähän turhautunut neiti haluaisi kumminki ulos (päästin ulos ja kääntyi sisälle takaisin ja hyppäsi siskoni sänkyyn ja teki pienen pesän sinne ja huokaisi. On se koiran elämä tylsää? 

Pieniä partasuita ja agilityä

Nyt mennään jo viikonloppua enkä ole vielä tähän mennessä saanut kirjoitettua mitään. Tänään siis enemmänkin kuva postaus.

Vähän vanhempaa
Eli käytiin viime viikonloppuna katsomassa Taigan puolisiskon (sama isä) pentuja ja tässä muutama kuva ihanista pienistä 8vko ikäisistä palleroista. Päivä oli tosi lämmin, joten pennut olivat suurimman osan aikaa nukkumassa ja tosi uneliaita. Taiga ei ollut kiinnostuneita pennuista ja se touhuili pihalla kaikkea omaa meidän ihastellessa vaaveleita. Pakko myöntää, että minuun ei iskenyt pentukuumetta. Onhan ne ihania, pieniä, suloisia palleroita pikku partoineen, mutta omassa kakarassakin on vielä niin paljon tekemistä ja pentumaista käytöstä, ettei millään pystyisi hoitamaan kahta lasta, ainakaan vielä vähään aikaan.
Tässä vielä linkki kasvattajan sivuille Busterin

Busterin Fjalar, ehdottomasti lempparipoikani. Ja ai, että minkä turkin omistaja jo 8viikkoisena!

3 lasta, ainakin pikku Fjalar edessä

 Taiga ja pikkuinen Fridamaria

                   Kaikki neljä kakaraa. Eli Fridamaria, Fredrika, Fridolf & Fjalar (2n+2u)

Sitten seuraakin enemmän agilitypainoitteinen osio.
Taiga niin rakastaa treenejä ja on ihan täysillä mukana kaikessa. Ensimmäisessä kuvassa treenin alla kontaktipinta harjoittelua. Se edistyy päivä päivältä parempaan suuntaan ja nyt neiti tarjoaakin kontaktia itsenäisesti puomin pätkällä. Koske! sana toimii tässä ohessa.

Viime harjoituksissa kokeiltiin ensimmäistä kertaa keppejä pelkkien ohjureiden kanssa. Aiemmin mukana on ollut verkot sekä muutama ohjuri. Taiga ei heti tajunnut ideaa vaan loikkasi ohjureiden yli targetin luokse palkan toivossa. Lopuksi saatiin neiti kuitenkin pujottelemaan pienellä avulla.

Putki on edelleenkin ykkösjuttu. Sitä Taiga tarjoaa aina jos sattuu olemaan lähettyvillä. Taiga tuntee jo putkisanankin ja lähtee putkeen jo vaikeimmista kulmista. Myös suoralla olevat esteet ovat tuttuja ja Taiga toimii jo hyppy-käskystä. Kuvien keskellä vielä vilaus mökkiviikonlopusta ja tarkkaavainen katse.